PAULI KALLIO & KYKY AHONEN: Maalaispunkin lopullinen päiväkirja (Suuri Kurpitsa 2022)

Aiheeseen liittyvää

Sonqo: When the Leaves Fall

Kun sydän sanoo, että jotain on tehtävä, niin silloin rohkeimmat tarttuu toimeen.

Michael Monroe 60-vuotiskeikka & Hanoi Rocks – Where’s my Taxi Driver?

Hanoin biisit nostattavat tukkani pystyyn. Tai sitten joku on lisännyt olutmukiini tuntemattomia substansseja. Paitsi että en juonut olutta tällä välillä. Jes, juuri tätä olin odottanut!

Neljä erilaista nuorta löytää toisensa sairaalamaailmassa: Osaston tähti on Uuteen lastensairaalaan sijoittuva tarina ystävyydestä

Kun 11-vuotias Lilja joutuu leikkauksen vuoksi sairaalaan, pysähtyy hänen normaaliarkensa täysin. Sairaala kuitenkin osoittautuu yllättävien uusien ystävyyssuhteiden syntypaikaksi.

Viiden nuoren juutalaisnaisen koskettava tarina

Anna-Leena Perämäen viisi pienoiselämäkertaa sisältävä teos nostaa Anne Frankin rinnalle muita, vähemmän tunnettuja holokaustin kokeneita juutalaisnuoria.

Jaa somessa

Tämä on siis kolmas ja lopullinen versio Maalaispunkin päiväkirjasta, aikaisemmat versiot tulivat 2009 ja täydennetty versio 2017.

Eka itseltä hyllystä löytyykin ja täydennyskin tuli luettua. En tätäkään jaksanut eritellä, mitkä on luettu ja mitkä ei, vaan annoin mennä alusta loppuun, koska luetaanhan sitä muutakin useampaan otteeseen.

Maalaispunkin lopullinen päiväkirja

Kirja kertoo hyvin pitkälti Ratsiasta niin teksteissä kuin sarjakuvissakin, mutta mukana on myös kirjoittajan omia tuntoja punkin vaikutuksesta 70-luvun syrjäkylien nuoriin ja toki tässä muistakin yhtyeistä puhutaan, onhan yksi sarjakuvakin tehty nuorten matkasta Clashin keikalle Tukholmaan 1984.

Tässä on siis sekaisin sarjakuvia (jotka tod.näk. ovat ihan todellisesta elämästä) ja omia mietteitä tuosta ajasta. Ratsian tarina tulee kerrottua ja vaikkei siinä nyt niin kauheasti uutta enää voikaan olla, niin kiva sitä oli lukea.

Mukana on myös haastatteluja Ratsian soittajilta ja taustavaikuttajilta tai vaikuttuneilta (heh), joukossa myös Honkavaaran haastattelu vuodelta 1982. Kerrotaan myöskin, että tekeillä oli elokuva Honkavaarasta, mutta ei saatu rahoitusta (en muista oliko tämä jo täydennetyssä versiossa).

Honkavaara-Kirjajutusta ainakin jostain olin jo kuullutkin ja toivottavasti se edes tulee jossain vaiheessa (tässä on pieni pätkä siitä mukana). Kaiken kaikkiaan erittäin mukavaa luettavaa kummatkin, sarjakuvat ja muu teksti.

Yksi ainoa asia, mihin olisin kiinnittänyt huomiota, on tuo sukupuu. Nimittäin Juha Aunola ei soittanut Rudissa Taivas saa odottaa-LP:n jälkeen, vaikka hänet on merkitty loppuun asti soittajana. Sen sijaan Jussi Kettu, joka teki melkein kaikki biisit ja lauloi ne kaikki levytetyt on tiputettu jo tuon LP:n jälkeen pois, vaikka oli mukana ihan loppuun asti. Sen sijaan Safka on kiistänyt soittaneensa yhtyeessä. Toki hän on toisella LP:llä ja -85 sinkulla.

-V. Vahtera

spot_img