Atena: Aistivoimainen romaani venäläisyydestä ja suomalaisuudesta, kuinka ne elävät rinnan, mutta eivät liukene toisiinsa

Aiheeseen liittyvää

Kansainvälinen tanssin päivä herättää Suomen eloon tanssin taian kautta

Kansainvälistä tanssin päivää juhlistetaan ympäri Suomea monipuolisilla esityksillä ja tapahtumilla.

PROBLEMS?: Singles 1978-1983 (Stupido Twins TWINLP278) 2024

Kyllähän kaikki nyt ainakin nuo A-puolen biisit ovat kuulleet. Neljä ensimmäistä biisiä on ainakin klassista suomipunkkia, Ei tää lama päähän käy, Häirikkö oon, Tapan aikaa ja Tahdomme tilaa. Tietty se viideskin eli suurin hittinsä Katupoikien laulu; sitä ei tosin oikein enää jaksa kuunnella, sitä kuuli silloin ilmestyessään jo koko ajan ja vieläkin ihan kiitettävästi.

TEOS 2024 -tapahtuma siirtyy toukokuulle ja laajentaa valokuvataiteeseen

TEOS 2024 esittelee yli tuhat nykytaideteosta Helsingissä ja laajentaa tarjontaansa valokuvataiteeseen. Tapahtuma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden taidekokoelman aloittamiseen tai sen laajentamiseen.

Monipuolista taidetta Helsingin juhlaviikoilla: Tanssia, klassikot ja basson voimaa

Monitaiteelliset Helsingin juhlaviikot esittelevät Akram Khanin tanssiteoksen ja Esa-Pekka Salosen johtaman sinfoniaorkesterin.

Arppa, Kaseva ja kirjafestarit – Tampere-talon ohjelmaa loppuvuodelle

Marras-joulukuun vaihteessa Tampere-talo täyttyy kirjallisuuden ja suomihittien ystävistä.

Jaa somessa

Varjele varjoani on venäläissyntyisen Anna Soudakovan upea romaani venäläisestä maahanmuuttajanaisesta ja hänen suomessa kasvaneesta tyttärestään pohtii tunnekartaston siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Anna Soudakovan toisessa romaanissa Varjele varjoani tarkastellaan äidin ja tyttären elämää Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin.

Varjele varjoani

Kirja alkaa 1980-luvun Leningradista, jossa nuori Vera rakastuu palavasti tulevaan puolisoonsa ja lapsensa tulevaan isään Georgiin. Yhteiskunnallinen tilanne käy muutamassa vuodessa raskaaksi, työt ja rahat vähenevät, elinpiiri kaventuu, ja pieni perhe alkaa harkita inkeriläisjuuriinsa tukeutuen muuttoa Suomeen.

Kun kolmihenkinen perhe muuttaa 1990-luvun alussa Turkuun ja asettuu kerrostalokolmioon Varissuolle, huomio siirtyy Veran tyttäreen Ninaan.

Suomalaiskoulun aloittava tytär oppii uuden kielen vanhempiaan nopeammin ja solahtaa ulkoisesti sujuvasti suomalaiskoulunsa arkeen ja tapoihin. Kuitenkin aikuistuva Nina, myöhemmin kahden lapsen äiti pohtii vuodesta toiseen paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Saako hän olla osa uuden kotimaansa arkea, osaako hän olla, haluaako hän olla? Miten hän voisi vaalia varjoja itsessään?

Anna Soudakova kirjoittaa hienovaraista, aistivoimaista kieltä kertoen samalla rohkeasti maahanmuuttajan osasta ja kantasuomalaisten suhtautumisesta muualta tuleviin.

Romaani näyttää sukupolvien välisen murroksen sekä naisten aseman muutoksen monessa aikatasossa: Veran inkeriläistaustainen äiti ei ymmärrä Suomeen muuttavaa tytärtään, vaikka seuraakin myöhemmin perässä.

Vera puolestaan pelkää ilmaista ajatuksiaan yhtä rohkeasti kuin hänen tyttärensä Nina. Ja romaanin lopussa Nina suree omien lastensa kasvua erilleen venäläisjuurista ja häpeää puhua venäjän kieltä julkisesti. Samaan aikaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan maalaa kauhistuttavia pilviä Ninan ja Veran arjen ylle.

Anna Soudakova

Varjele varjoani kutsuu pohtimaan varjojen merkitystä omassa elämässä ja tarkastelemaan tunnekartaston siirtymistä sukupolvelta toiselle. Samaan aikaan kun suku ja perhe ovat kirjan henkilöiden voimavara, suhteet rakkaisiin myös hiertävät ja satuttavat. Omien lasten syntymän myötä ylisukupolviset traumat saavat Ninan epäilemään itseään.

Pietarilaissyntyinen Anna Soudakova (s. 1983) muutti 8-vuotiaana Suomeen. Hän opettaa Vantaalla peruskoulussa suomen kieltä monikulttuurisille lapsille ja tapaa työssään paljon maahanmuuttajaperheitä.

Arvostetun, Helsingin Sanomien esikoispalkintoehdokkaaksi päässeen Mitä männyt näkevät -romaaninsa jälkeen häntä on pyydetty ahkerasti keskustelemaan venäläisyyteen liittyvistä asioista Suomen mediassa.

Lähde Atena

spot_img