Akateemikko, kirjailija Kirsi Kunnas in memoriam

Aiheeseen liittyvää

Carcass, Kreator ja monia muita kovia Tuskan ohjelmaan

"Tulevan kesän festivaaliohjelma on laadittu nyt kolmeen kertaan ja uskon vakaasti, että se on tässä vuosien varrella hioutunut parhaaseen mahdolliseen muotoonsa. Olen tästä kattauksesta äärimmäisen ylpeä."

Lauri Erikssonin Polaroid-valokuvakirja Sumunhimmeä maisema

Valokuvataiteilija Lauri Eriksson on kuvannut Polaroideja pääkaupunkiseudun lähimetsissä. Koronarajoitusten aikaan lähiluonnosta löytyi vahva kokemus maiseman kokemisesta ja paikan nostalgiasta.

Yhteensä lähes 40 artistia 2022 Kesärauhaan – 10.-12.6. Turun Linnanpuistossa

Kesärauha palaa alkuperäiseen ajankohtaansa kesäkuun toiseen viikonloppuun 10.-12.6.2022. Uutena ja pysyvänä lokaationa toimii jatkossa Turun Linnanpuisto.

Jake Luupää – Showpainia Turussa!

"Me päästiin paikalle ja huomattiin auttamattomasti, että kehä ei mahdu puitteisiin... mihinkään."

Rajaton Harmonia White – valkoviini yhteistyössä lauluyhtye Rajattoman kanssa

"Oli ilo olla yhdessä valitsemassa viiniä, ideoimassa sen nimeä ja hanapakkauksen ulkonäköä. Puolen vuoden mittaisen prosessin aikana syntyi Rajaton Harmonia White", Rajaton kertoo.

Jaa somessa

Akateemikko Kirsi Kunnas (1924–2021) oli suuri runoilija, modernin suomalaisen lastenkirjallisuuden uranuurtaja ja rakastetuimpia kirjailijoitamme. Hänen nonsense-henkiset, huumorilla maustetut runonsa ovat käsite ja puhuttelevat aikuisia sekä lapsia.

Kirsi Kunnas
Kirsi Kunnas. Kuva: C. G. Hagström / WSOY

Helsingissä taiteilijaperheeseen 14.12.1924 syntyneen Kirsi Kunnaksen ensimmäinen runoteos Villiomenapuu ilmestyi vuonna 1947. Lapsille hän ryhtyi kirjoittamaan 1950-luvulla. Kirsi Kunnas julkaisi 13 runokokoelmaa, satuja, loruja sekä aapisia ja lukukirjoja. Kunnas myös käänsi suomeksi useita lastenkirjoja sekä -runokokoelmia. Työnsä lastenkirjallisuuden parissa hän aloitti riimittelemällä suomeksi Hanhiemon iloisen lippaan, kokoelman englantilaisia lastenkamarirunoja.

Paitsi runoilijana, Kunnas tunnettiin myös aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän nosti esiin etenkin lapsille lukemisen merkitystä niin varhaisen vuorovaikutuksen kuin kielellisen kehityksen perustana. Kirsin Kunnaksen viimeiseksi jääneessä teoksessa Tiitiäisen metsä (2020) katse kohdistuu metsään ja sen monimuotoiseen merkitykseen. Esikoislastenrunokokoelmasta Tiitiäisen satupuu otettiin tänä vuonna 50. painos.

”Kirsi Kunnas ravisteli rohkeasti suomen kieltä ja haastoi aina uudet sukupolvet käyttämään kieltä uudella tavalla. Suuressa surussa lohduttaa Kirsin elinvoimainen ja rikas kirjallinen perintö, joka tulee elämään tulevien sukupolvien luennoissa”,

kertoo WSOY:n lasten- ja nuortenkirjojen kustantaja Paula Halkola.

WSOY perusti vuonna 2018 Kirsi Kunnas -nimikkopalkinnon. Palkinto on tunnustus kotimaiselle runoudelle. Se perustettiin kunnioittamaan Kirsi Kunnaksen 70-vuotista taiteilijauraa. Palkinnolla halutaan antaa tunnustusta runoilijoille, jotka osoittavat Kunnaksen tavoin runouden syvimmän merkityksen: kyvyn kiteyttää, puhuttaa, koskettaa, muuttaa meitä ja maailmaamme. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa ja se jaetaan joka toinen vuosi. Palkinnon ovat saaneet tähän mennessä Helsinki Poetry Connection (2018) sekä Heli Laaksonen ja Niillas Holmberg (2020). Kirsi Kunnas -palkinnon myöntävät WSOY ja WSOY:n kirjallisuussäätiö.

Kirsi Kunnaksen kunniaksi perustettiin viime vuonna myös Tiitiäisen metsä -niminen ikimetsän suojelualue Ylöjärvelle.

Kirsi Kunnas sai työstään lastenkirjallisuuden parissa mm. Arvid Lydecken -palkinnon (1973), Lastenkulttuurin valtionpalkinnon (1996), kahdesti Topelius-palkinnon sekä neljä kertaa Valtion kirjallisuuspalkinnon. Vuonna 2000 hän sai Tampereen yliopiston kunniatohtorin arvonimen. Vuonna 2009 hänelle myönnettiin akateemikon arvonimi sekä Kirjailijaliiton palkinto.

Lähde WSOY

spot_img