Akateemikko, kirjailija Kirsi Kunnas in memoriam

Aiheeseen liittyvää

THE VAPORS: Crazy/Together (Hiljaiset Levyt HIKS-088) 7″ 2024

The Vapors koottiin alunperin Englannissa 1978 ja sai suurimman hittinsä vuonna 1980 biisistä Turning Japanese, joka oli listaykkönen Australiassa ja kolmonen Englannissa. Biisi löytyy monelta punkkokoelmalta ja dvd:ltä, vaikkei se todellakaan mitään punkkia ole. Itse pidin enemmän bändin Jam-maisemmista biiseistä kuten Waitin' For The Weekend ja News At Ten.

Emotion visa: PMMP vs Maustetytöt

Tänään kisailussa on Emotion visan historian ensimmäinen kaksintaistelu. Testaa...

Kroonisen kivun kuvaus pysäyttää – Tervetuloa sairaiden valtakuntaan

Hanna Bervoetsin romaani 'Tervetuloa sairaiden valtakuntaan' on samaistuttava kuvaus kroonisesta sairaudesta ja sen tuomista haasteista.

Fyysikon pohdintoja energiahoitojen roolista hyvinvoinnissa

Johanna Blomqvistin kirja Kvanttifysiikasta energiahoitoihin – Fyysikon matka mieleen ja paranemiseen kuvaa energiahoitomenetelmien ja kvanttifysiikan yhdistäviä tekijöitä.

Viikon Kovin Biisi: VKB 06/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Jaa somessa

Akateemikko Kirsi Kunnas (1924–2021) oli suuri runoilija, modernin suomalaisen lastenkirjallisuuden uranuurtaja ja rakastetuimpia kirjailijoitamme. Hänen nonsense-henkiset, huumorilla maustetut runonsa ovat käsite ja puhuttelevat aikuisia sekä lapsia.

Kirsi Kunnas
Kirsi Kunnas. Kuva: C. G. Hagström / WSOY

Helsingissä taiteilijaperheeseen 14.12.1924 syntyneen Kirsi Kunnaksen ensimmäinen runoteos Villiomenapuu ilmestyi vuonna 1947. Lapsille hän ryhtyi kirjoittamaan 1950-luvulla. Kirsi Kunnas julkaisi 13 runokokoelmaa, satuja, loruja sekä aapisia ja lukukirjoja. Kunnas myös käänsi suomeksi useita lastenkirjoja sekä -runokokoelmia. Työnsä lastenkirjallisuuden parissa hän aloitti riimittelemällä suomeksi Hanhiemon iloisen lippaan, kokoelman englantilaisia lastenkamarirunoja.

Paitsi runoilijana, Kunnas tunnettiin myös aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän nosti esiin etenkin lapsille lukemisen merkitystä niin varhaisen vuorovaikutuksen kuin kielellisen kehityksen perustana. Kirsin Kunnaksen viimeiseksi jääneessä teoksessa Tiitiäisen metsä (2020) katse kohdistuu metsään ja sen monimuotoiseen merkitykseen. Esikoislastenrunokokoelmasta Tiitiäisen satupuu otettiin tänä vuonna 50. painos.

”Kirsi Kunnas ravisteli rohkeasti suomen kieltä ja haastoi aina uudet sukupolvet käyttämään kieltä uudella tavalla. Suuressa surussa lohduttaa Kirsin elinvoimainen ja rikas kirjallinen perintö, joka tulee elämään tulevien sukupolvien luennoissa”,

kertoo WSOY:n lasten- ja nuortenkirjojen kustantaja Paula Halkola.

WSOY perusti vuonna 2018 Kirsi Kunnas -nimikkopalkinnon. Palkinto on tunnustus kotimaiselle runoudelle. Se perustettiin kunnioittamaan Kirsi Kunnaksen 70-vuotista taiteilijauraa. Palkinnolla halutaan antaa tunnustusta runoilijoille, jotka osoittavat Kunnaksen tavoin runouden syvimmän merkityksen: kyvyn kiteyttää, puhuttaa, koskettaa, muuttaa meitä ja maailmaamme. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa ja se jaetaan joka toinen vuosi. Palkinnon ovat saaneet tähän mennessä Helsinki Poetry Connection (2018) sekä Heli Laaksonen ja Niillas Holmberg (2020). Kirsi Kunnas -palkinnon myöntävät WSOY ja WSOY:n kirjallisuussäätiö.

Kirsi Kunnaksen kunniaksi perustettiin viime vuonna myös Tiitiäisen metsä -niminen ikimetsän suojelualue Ylöjärvelle.

Kirsi Kunnas sai työstään lastenkirjallisuuden parissa mm. Arvid Lydecken -palkinnon (1973), Lastenkulttuurin valtionpalkinnon (1996), kahdesti Topelius-palkinnon sekä neljä kertaa Valtion kirjallisuuspalkinnon. Vuonna 2000 hän sai Tampereen yliopiston kunniatohtorin arvonimen. Vuonna 2009 hänelle myönnettiin akateemikon arvonimi sekä Kirjailijaliiton palkinto.

Lähde WSOY

spot_img