Mitä jalkapalloseuran kannattaminen merkitsee? Yksitoista legendaarista otteluparia avaa näkymän Euroopan historiaan ja risteäviin identiteetteihin.
Kun kaksi paikallisvastustajaa tai arkkivihollista kohtaa jalkapallo-ottelussa, sekä pelaajat että kannattajat irtoavat hetkeksi kaikesta muusta. Pelikentän rajat luovat joukkueille oman selvärajaisen kuplansa, mutta stadionilla ja kannattajayhteisöissä syntyy myös monimutkaisempi ja paljon laajempi taikapiiri, jota reunustavat aidat, poliisivartiot ja monimutkainen identiteettien, historian ja yhteisöllisyyden kudelma.
Yhdeksänkymmenen minuutin ajan totutut moraalisäännöt ja käyttäytymisnormit eivät päde, ja kun peli päättyy, kannattaminen jatkuu. Se luo sekä yhteenkuuluvuutta että jakolinjoja: me vastaan nuo.
FT Mika Rissasen mukaansatempaava tietokirja Kadut, kentät ja katsomot syventyy tähän urheilun ja yhteiskunnan leikkauspisteeseen: mikä saa kannattajan kiintymään omaan joukkueeseen ja samalla jopa vihaamaan joukkueensa arkkivihollista? Mitkä historialliset tai yhteiskunnalliset tekijät ovat synnyttäneet seurojen ja niiden kannattajien välille verisen kilpailuasetelman? Mikä on se yhteisö, joka muodostaa kunkin seuran identiteetin?
Kirja esittelee yksitoista otteluparia yhtä monesta Euroopan maasta (Skotlanti, Englanti, Alankomaat, Saksa, Itävalta, Espanja, Italia, Kroatia, Serbia, Kreikka, Turkki). Glasgown’n derbyjä on pelattu yli 300 kertaa, ja niihin lyö leimansa suhde Pohjois-Irlannin jännitteisiin. Saksan ”poliittisella derbyllä” Hansa Rostockin ja St. Paulin välillä on paljon lyhyempi historia, mutta se kertoo paljon idän ja lännen ja oikeiston ja vasemmiston suhteesta.
Usein kiihkeimmät ottelut käydään vauraan pääkaupungin ja sen kanssa kilpailevan maaseudun tai satama- tai teollisuuskaupungin seurojen kesken, esimerkiksi kun Ajaxin ”hymypojat” kohtaavat Feyenoordin ”ahtaajafutiksen”. Rajuimmat muotonsa paikallisidentiteettien vastakkainasettelu on saanut Jugoslavian hajoamissodissa.
Otteluparien kautta piirtyy kuva Euroopan historiasta 1800-luvulta nykyhetkeen: poliittisista jännitteistä, keskusten ja periferian suhteista ja voimista, jotka ovat liikuttaneet ihmismieliä ja ohjanneet urheiluseurojen lisäksi kokonaisten kansakuntien kohtaloita.
FT Mika Rissanen (s. 1978) on jalkapallon yhteiskunnallisista ulottuvuuksista kiinnostunut historianopettaja ja -tutkija. Hänen tietokirjojaan on palkittu mm. Finlandia- ja Vuoden urheilukirja -palkinnoilla ja niitä on käännetty lukuisille kielille.
Mika Rissanen
Kadut, kentät, katsomot – Jalkapalloderbyjen kiihko ja lumo
Kirjakaupasta
Ilmestyy: 8.6.2022
Lähde Atena
