Oksana Vasjakina tarkastelee isäsuhdetta teoksessa Aro: Köyhyyden, vihan ja häpeän käsittelyä suorapuheisesti.

Aiheeseen liittyvää

PLASTIC TEARS: Motorhome

Herra jumala. Täytyy sanoa, että biisi on sellainen, että luulisi Andy Mccoyn olevan kateellinen. Plastic Tears tai lähinnä Miqu on kaikkia luonnonlakeja uhmaten jaksanut vetää Hanoi-Dogs D'amour-linjaa vuosikymmenet, ja vaikka on välillä itselläkin eräästä pikkuasiasta mennyt sukset ristiin joskus hamalla 90-luvulla, niin asiat sovittiin jossain Puntalan juomisillassa ajat sitten ja kyllä se niin on, että kyllä niitten toi nimi kannatti pitää. Syy on mielestäni selvä, tappiot voitoksi.

Taina Niemelle Savonia-palkintoehdokkuus!

Taina Niemi on saanut Savonia-palkintoehdokkuuden koukuttavalla esikoisromaanillaan Ämpärikesä. Teos käsittelee nuoruuden haasteita ja on täynnä toivoa.

Tero Saarinen Companyn tiedotustilaisuuteen kutsu: Uusi kantaesitys ja muutoksia tiedossa

Tero Saarinen Companyn uusi kantaesitys ja ulkomaanvierailut esittelyssä tiedotustilaisuudessa Kaapelitehtaalla.

Taapelitaivas voitti Toisinkoinen-palkinnon

Anu Kolmonen voitti Toisinkoinen-palkinnon romaanilla Taapelitaivas, joka käsittelee elämää syrjäytyneenä maaseudulla.

Squarepusher – Dostrotime (Warp 2024)

IDM- ja braindance-genrejen yksi pioneereista Squarepusher on työstänyt korona lockdownien aikana Dostrotime-albumiaan meidän kaikkien onneksi.

Jaa somessa

Oksana Vasjakina kääntää katseensa isään käsitellen köyhyyttä, vihaa ja häpeää avoimen suorapuheisesti. Uusi teos Aro ilmestyy pian.

Ilmestyy 8.8.2024

Kauan kuvioista poissa ollut rekkakuski-isä kutsuu runoilijatyttärensä mukaan työkeikalle aron halki. Päihderiippuvainen isä sairastaa aidsia ja tekee kuolemaa.

Rekan tupakansavuisesta ohjaamosta aro näyttäytyy salaperäisenä ja houkuttelevana, mutta myös järjettömänä ja julmana.

Isä rakasti aroa. Varmaankin siksi, että aro oli pelkkää tilaa vailla vastakaikua. Se ei päättynyt missään, ja kaikki lähestyvät vaarat saattoi havaita jo kaukaa. Arolla asusteli pieniä tarhakäärmeitä ja kyitä, mutta ne pelkäsivät melua eivätkä näyttäytyneet. Joskus aroa pitkin pyöri arokierijän takku. Tuulessa sen liikkeet näyttivät jokseenkin eläimellisiltä, ja itse se näytti hengittävältä keholta. Mutta takku oli kuollut, vaikka liikkuessaan levittikin kuivia vaaleita siemeniä.

Oksana Vasjakina kuvaa Arossa köyhyyttä, väkivaltaa, vihaa ja häpeää avoimen suorapuheisesti. Tyttären suhde isään kasvaa heijastelemaan hänen sukupolvensa suhdetta kotimaahansa, Neuvostoliiton jälkeiseen todellisuuteen.

Vasjakinan ensimmäinen romaani, vuonna 2023 suomeksi julkaistu Haava, käsitteli kirjailijan suhdetta äitiinsä, jonka hyväksyntää tytär kaipasi tämän kuolemaan asti. Syöpää sairastanut äiti puolestaan uskoi, että kirotun tyttären syntymä oli syy hänen sairastumiseensa.

Suomessa Haavan vastaanotto oli suorastaan ylistävä, ja teoksen suomentamisen jälkeen kirja on käännetty muun muassa englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Kotimaassaan Venäjällä Haava poistettiin kirjastojen valikoimista, sillä se kuuluu niin sanotun homopropagandalain vuoksi kiellettyihin kirjoihin.

Aro ja Haava ovat osa kirjailijan kuolemaa käsittelevää romaanitrilogiaa. Kolmas, vielä suomentamaton teos käsittelee Vasjakinan nuorena kuollutta tätiä.

Vasjakinan molemmat teokset on kääntänyt suomeksi Riku Toivola.

Oksana Vasjakina on nuori venäläinen kirjailija, feministi ja ihmisoikeusaktivisti. Vasjakinalta on ilmestynyt kaksi runoteosta ja kolme romaania. 

Aro ilmestyy myös Alina Tomnikovin lukemana äänikirjana sekä sähkökirjana.

Lähde Kustannusosakeyhtiö Otava

spot_img