Tieteen termit avautuvat kertomusten ja kuvien avulla – Emotion Zine – Kirjallisuusuutiset

Tieteen termit avautuvat kertomusten ja kuvien avulla

Aiheeseen liittyvää

Viikon Kovin Biisi: VKB 08/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Aikion single sukeltaa ihmiskohtaloihin elämän solmukohdissa

Suomirockin ytimeen vapaasukelluksia harrastava Aikio julkaisi tänään uuden singlen...

Viikon Kovin Biisi: VKB 07/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Samuli Putro – Elämäni miehet (WSOY 2025)

Mies, jonka ympäriltä tuolit viedään on kirjoittanut kirjan miesten välisestä dynamiikasta ja omista henkisistä arvistaan.

LAURA FRIMAN & MIKKO MATTLAR: Kultaturbo – Suosikki-lehden tarina (Johnny Kniga) 2024

Kyllä se nyt niin vaan on, että suurin piirtein jokainen minun ikäluokastani ja nuoremmista ja vanhemmistakin on Suosikkia lukenut. Joskus löysin roskiksesta 60-luvun lopun ja 70-luvun alun hyväkuntoisia Suosikkeja ja nyt vähän harmittaa, että tuli ne vietyä antikvaarioon. Taisin olla siinä 10 v. ja vaikka Suosikki tuli kotiin, niin sitä osittain inhosi, eikä noin vanhoille numeroille ollut sitäkään vertaa käyttöä. Väärin, etenkin tämän kirjan perusteella ne vanhat numerot vasta loistavia (sanan voi käsittää miten haluaa) olivatkin keksittyine juttuineen ja mitä siellä nyt sitten olikaan.

Jaa somessa

Sanat jäsentävät todellisuutta, jossa elämme.

Ymmärryksemme eri tieteenaloista rakentuu aloilla käytetyn sanaston, tieteellisten termien, pohjalle. Ymmärrys termien merkitysten rakentumisesta on myös tärkeä osa medialukutaitoa. Henri Satokankaan väitöstutkimus tarkastelee, miten tieteenalojen erikoistuneet termit avataan suurelle yleisölle tieto- ja oppikirjoissa.

”Tarkastelin muun muassa, miten kertomuksia ja kuvia käytetään termien merkityksen havainnollistamiseen ja kuinka termeille rakennetaan kontekstia”,

Satokangas kuvailee tutkimustaan.

Tutkimuksen aineistoina oli tutkijoiden kirjoittamia tiedettä yleistajuistavia tietokirjoja sekä peruskoulun oppikirjoja.
Historia, kertomus ja kuvat määrittävät termejä

Termejä selitetään käyttämällä esimerkiksi kuvaa ja kerrontaa. Lukijalle voidaan kertoa esimerkiksi termin keksineestä ihmisestä ja termin historiasta, tai termi voidaan esitellä jonkin nimetyn tieteenalan kautta. Kaikki tällainen toiminta syventää lukijan ymmärrystä termin eri merkityksistä.

Kertomusta käytetään termien havainnollistamisen keinoina joustavasti ja valikoiden: kertomus jostakin tietystä tapahtumasta voi johdatella termin esittelyyn. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kirjoittajan kertomukset henkilökohtaisista muistoista.

Toisinaan termiä voidaan lähestyä historian kautta. Termin syntyä ja käyttöympäristöä voidaan kuvata hyvinkin juurta jaksain.

”Esimerkiksi teoksessa Matkaopas keskiajan Suomeen esitellään eri tapoja rajata keskiaika yhtäältä Euroopan historian ja toisaalta Pohjoismaiden historian kontekstissa. Lukijalle esitellään myös ne perusteet, joiden mukaan ajanjakso kussakin asiayhteydessä rajataan. Tällainen termien kontekstien kuvaus toimii sekä luku- että käyttöohjeena termeille.”

Myös kuvat voivat tarjota havainnollistavan esimerkin tai kuvata termin merkitystä käsitteellisemmällä tasolla.

Tieteen termit

”Merentutkimusta yleistajuistavassa teoksessa Meret – maapallon siniset kasvot termi kumpuaminen määritellään tiiviisti pinnalle nousevaksi virtaukseksi, mutta sitä kuvataan myös kaavakuvalla, jossa tuulen ja veden liikkeitä on piirretty näkyviin nuolin ja värein.”

Sanastolla on väliä

”Meneillään oleva pandemia on esimerkki tilanteesta, joka koskettaa kaikkien arkea, ja josta saadaan tietoa tieteellisen tutkimuksen avulla. Jotta ylipäänsä voimme käsitellä pandemiaa ja kaikkea siihen liittyvää ja puhua näistä asioista, tarvitsemme erikoissanastoa. Ei ole yhdentekevää, millaista tuo sanasto on ja mistä se tulee, ja ymmärrys termien synnystä ja elämästä tukee osallisuutta tässäkin ajankohtaisessa aiheessa.”

”Ymmärrys termien merkitysten rakentumisesta on osa tärkeitä kansalaistaitoja: kriittistä lukutaitoa, medialukutaitoa ja tieteenlukutaitoa. Kielitietoisuus ei ole tarpeen vain koulussa vaan ihan koko yhteiskunnassa”,

Satokangas summaa.

Lähde Helsingin yliopisto

spot_img