Nuoren norjalaisnaisen selviytymistarina

Aiheeseen liittyvää

The Record Of My Life #29: The Smashing Pumpkins – Mellon Collie and the Infinite Sadness

Joni Karvinen on kitaristi ja musiikintekijä, joka suhtautuu musiikkiin...

Viikon Kovin Biisi: VKB 10/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Kohtaa sisäinen lapsesi: Katja Frangen voimakortit

Kirjailija ja henkinen valmentaja Katja Frange esittelee voimakortit auttamaan sisäisen lapsen kohtaamisessa ja tunnehaavojen parantamisessa.

Julkisivujen takaa paljastuu työmaaelämän värikäs historia

Tuomas Marjamäen kirja 'Julkisivun takaa' tuo lukijoille yli 300 julkisivuremonttien tarinaa koomisista kommelluksista traagisiin tapahtumiin.

Vuoden 2023 kaunein kirja on valittu

Liisa Kallion Kädellisten sukua – Piirroksia ihmisyydestä on valittu vuoden 2023 kauneimmaksi kirjaksi. Kirja on ihailtava esimerkki taitavasta suunnittelusta ja käsityöstä.

Jaa somessa

Kirja on kertomus Norjan juutalaisten kokemuksista toisen maailmansodan aikana. Nuori Betzy selviytyi natsimiehittäjien suorittamasta kansanmurhasta piiloutumalla salakomeroon useaksi vuodeksi.

Lena Lindalh

Kirja perustuu Betzy Rosenbergin lyhyisiin muistelmiin ja moniin kattaviin lähteisiin.

Toisen maailmansodan syttyessä Betzy Rosenbergin norjanjuutalainen perhe pakeni kesähuvilalleen Trondheimin lähelle. Siellä Betzy kohtasi Arnen, tutun vanhemman miehen, ja he rakastuivat.

Parikymppisen Betzyn elämä muuttui syksyllä 1942, kun natsi-Saksa miehitti Norjan ja alkoi hävittää maan juutalaisia. Naisen perhe pidätettiin, ja oli vain ajan kysymys, milloin tulisi hänen vuoronsa. Kohtalo määräsi kuitenkin toisin, ja Betzyn nimi puuttui poliisien listalta.

Aarne otti juutalaisnaisen kotiinsa asumaan. Hän rakensi ahtaan salakomeron, johon Betzy piiloutui aina kun taloon tuli vieraita. Jokainen pihapiiriin astuva ihminen oli mahdollinen uhka, eivätkä tilannetta helpottaneet naapuritalossa juhlia pitävät natsit.

Elämä talossa oli pelkoa ja kauhua vuosien ajan: jokainen päivä oli uusi mahdollisuus tulla löydetyksi.

Norjanjuutalaiset eivät olleet turvassa

Juutalaiset eivät aina olleet tervetulleita Norjaan asumaan. Maan perustuslaki vuodelta 1814 sisälsi niin kutsutun juutalaisklausuulin, jonka mukaan juutalaisilta kiellettiin pääsy maahan. Kielto kumottiin vuonna 1851. Betzyn isovanhemmat muuttivat Norjaan 1890-luvulla.

Maahan pääsi vain valintaseulan läpi: enimmäkseen hyväksyttiin ammattiväkeä, kuten käsityöläisiä.

Sodan syttyessä juutalaisia oli Norjassa hieman yli kaksituhatta. 1930-luvusta tuli maalle ankara, sillä maailmantalous oli romahtanut ja työttömyys koetteli myös Norjaa. Vaikka juutalaisia vainottiin, he eivät voineet odottaa Norjan tarjoavan turvaa.

Maa ei juurikaan ottanut vastaan poliittisia pakolaisia, eikä juutalaisia kohtaan tunnettu erityistä myötätuntoa. Yli 700 Norjan juutalaista tapettiin vainojen aikana.

Betzy piileskeli saksalaisten ja norjalaisten vihollisten nenän edessä yhteensä kahden ja puolen vuoden ajan.

Piilossa on silmiä avaava kertomus Norjan juutalaisten kokemuksista ja kesken jääneestä nuoruudesta. Se kertoo piinaavasta pelosta ja epätietoisuudesta mutta myös tahdonvoimasta ja henkisestä lujuudesta. Kirja perustuu Betzyn lyhyisiin muistelmiin ja useisiin kattaviin lähteisiin.

”Piilossa on aavemainen lukukokemus. Parhaimmillaan kirja herättää historian henkiin ja muistuttaa, että vielä jokin aikaa sitten ei hyväksytty ihmisiä, jotka eivät olleet kovin erilaisia kuin me, ja heidät lähetettiin kohti tuhoa uskonsa ja kulttuurisen alkuperänsä takia.”

– Anne Cathrine Straume, NRK
Lena Lindalh
Lena Lindalh
Kuva: Cappelen Damm

Kirjan on suomentanut Arja Kantele ja äänikirjan lukee Jenni Kitti.

Lena Lindahl (s. 1971) on kotoisin Kjøpsvikista, joka sijaitsee Nordlandin läänissä Pohjois-Norjassa. Hän on opiskellut saksan kieltä ja journalismia. Nykyään Lindahl asuu Oslossa ja työskentelee journalistina.

Saatavilla sidottuna.

Lähde Into Kustannus

spot_img