Kolumni: Teksti-TV – Miksi 70-luvun teknologia on yhä hengissä?

Aiheeseen liittyvää

Arvostelussa AVSR – Color Cycle

Tällä kertaa levylautasella on jyväskyläläisen musiikintekijän, Antti Rautapään, sooloprojektin...

Defiled Serenity – Your Worst Enemy

Before The Dawn -yhtyeen keulahahmon Paavo Laapotin perustama Defiled...

OO Recordingsin kuudes julkaisu ulos marraskuussa diginä ja kasettina.

Kuudes julkaisu OO Recordingsilla kasvattaa artistien listaa Ukrainaan, kun...

HAPE – Night Life (EABE 2024)

Tallinnalaisen Taavi Tulevin alter ego HAPE julkaisi elektro-debyyttinsä suomalaisella EABE-levymerkillä. Tulevin omalla nimellään aiemmin julkaisema Berlin School/ambient-albumi nimeltään .. (kyllä kaksi pistettä!) on yksi vinyylihyllyni useimmiten soitettu levy, joten iloitsin päästessäni kuulemaan artistilta uutta materiaalia.

Emotion visa: Hellsinki Metal Festival

Emotion visa palaa kesälomilta ajankohtaisella visailulla. Testaa mitä tiedät...

Jaa somessa

Toimittaja Mike Van Dolan kolumni, heinäkuu 2022

Teksti-TV (teletext) on tekniikka, jolla voidaan välittää tekstimuotoista tietoa TV-lähetysten yhteydessä. Se keksittiin 1970-luvun alussa, jolloin esim. WWW-sivut olivat vasta pilke englantilaisen Tim Berners-Leen silmäkulmassa.

Teletextin avulla voidaan lähettää tietoa, kuten säätiedotuksia, pörssikursseja, urheilutuloksia, liikenneaikatauluja ja muuta enemmän tai vähemmän hyödyllistä tietoa suoraan suosikki-TV-ohjelmiesi rinnalla.

Vielä 90-luvulla oli mahtava kokemus saada uusimmat uutiset ja päivitykset heti käsiinsä. Useammallakin tuntemallani ihmisellä on heti yöunilta herättyään ollut tapana rynnätä television viereen, painaa Teksti-TV-painike lujasti pohjaan, syöttää käytön myötä nopeasti opittu tuttu kolminumeroinen koodi, ja katsoa yön tuoreimmat NHL-tulokset. Onkohan Teemu Selänne taas tehnyt maalin?

Muistan paikallisen kyläkioskin sisätiloissa huoneen ylänurkassa olleen pienehkön television. Ruudulla pyöri sivu veikkaustuloksista, luoden asikkaille tunteen teknisestä edistyksestä. Kioskin pyörittäjälle Teksti-TV empimättä toimi statussymbolina, kun uusimmat lottonumerot ilmestyivät esille viikko toisensa jälkeen. Täytyy myöntää, jotain tunnelmaa tämä miltei interaktiivinen tekniikka paikkaan loi.

Mutta nyt elämme 2000-luvulla. Asioiden pitäisi olla muuttuneet.

1970-luvulla BBC:n insinöörit etsivät keinoja, joilla he voisivat pitää yleisönsä ajan tasalla ajankohtaisista tapahtumista televisiota katsoessaan. He keksivät haasteeseen ratkaisun nimeltä Teletext.

Teletext on eräänlainen elektroninen ohjelmaopas, jonka avulla katsojat voivat saada lisätietoa televisio-ohjelmia katsoessaan. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi urheilutulokset, pörssikurssit, elokuvien esitysajat, sääennusteet ja muut tiedot.

Teletext on suunniteltu toimimaan nykyisten analogisten lähetysjärjestelmien rinnalla. Siksi se käyttää samoja lähetystaajuuksia kuin tavalliset televisio-ohjelmat. Teksti-TV tuli mukana lähetysten siirtyessä digiaikaan.

Elämme maailmassa, jossa kaikki muuttuu jatkuvasti. Älypuhelimet korvaavat lankapuhelimet, elokuvia katsotaan nykyään verkossa eikä elokuvateattereissa, ja kommunikoimme erilaisten sosiaalisten verkostojen, kuten Facebookin, Instagramin, Snapchatin ja WhatsAppin, kautta.

Mutta jos tarkastelemme tarkkaan tekstitelevision historiaa, huomaamme, että tämä tekniikka, joka lisättiin televisiolähetysten päälle, on, yllätys yllätys, pystynyt sopeutumaan kaikkiin näihin muutoksiin.

Ajatus päivälle
Ajatus päivälle -sivu tarjoaa joka päivä uuden aforismin. (YLE Teksti-TV)

Teksti-TV on edelleen suosittu, koska se tarjoaa ihmisille mahdollisuuden saada uutisia ja tietoa nopeasti ja helposti. Tekstitelevision avulla ihmiset lukevat säätiedotuksia, urheilutuloksia, pörssikursseja, horoskooppeja ja vaikka ajan henkeen sopivia ruokareseptejä.

Voin helposti keksiä muutamia suuria syitä siihen, miksi tekstitelevisio on säilynyt näennäisesti paljon kehittyneempien teknologioiden joukossa tähän päivään asti. Näitä ovat:

  • Teksti-TV on rakennettu mukaan useimpiin televisioihin, ja ihmiset käyttävät nykyäänkin klassista lineaarista tv-tekniikkaa.
  • Toiseksi, se on helppokäyttöinen. Paina yhtä painiketta avataksesi Teksti-TV:n ja kirjoita kolme numeroa siirtyäksesi haluamallesi sivulle.
  • Kolmanneksi, Teksti-TV-sivujen rakennemuoto sallii vain rajoitetun merkkimäärän; jos haluat kertoa lukijalle uutisia, sisällön on oltava tiivis. Tätä voidaan verrata Twitteriin, jossa keinotekoisesta rajoituksesta on tehty keskeinen ominaisuus.
  • Lisäksi, tekstitelevisiosivuilla on yleensä hyvin vähän mainoksia verrattuna WWW:hen, jossa jokaisella sivulla on vilkkuvaa vakuuttavaa animaatiota ja ponnahdusikkunoita. Tämä on käyttäjien, mutta ei niinkään sisällöntuottajien etu.

Teksti-TV on siis ollut saatavilla vuosikymmeniä. Välissä oli muita yrityksen asteelle jääneitä ideoita, kuten WAP. Sitten tulivat verkkosivut, jotka haastoivat teletextin kilpailuun. Miten taistossa käy, kuinka palvelut kuten verkkosivut, Twitter ja some istuvat kuvioon? Syrjäytetäänkö Teksti-TV vai asettuvatko palvelut toimimaan harmoniassa?

Elämme maailmassa, jossa kaikilla on mobiililaite ja monet käyttävät internetiä älypuhelimilla. Vielä ajalla, jonka muistan, ajatus henkilökohtaisesta mobiilipäätteestä taskussa oli täysin utooppinen. Miten tekstitelevisio on siis selviytynyt modernissa kilpailussa? No, tilanne näyttää siltä, että Teksti-TV ei ole oikeastaan koskaan kilpaillut minkään vaihtoehtoisen tiedonvälityskanavan kanssa. Ainakaan tosissaan. Sen sijaan se elää rauhassa muiden tekniikoiden rinnalla.

Teksti-TV keskittyy tarjoamaan yksinkertaisen ratkaisun uutisten lukemiseen. Linja on järkevä, sillä suurin osa ihmisistä ei välitä kuvituskuvista tai videoista, eikä heitä vähempää kiinnosta lukea pitkiä artikkeleja. He haluavat nähdä päivän tärkeimmät otsikot ja ehkä silmäillä tärkeimmät sanat leipätekstistä.

Sen sijaan, että Teksti-TV yrittäisi kilpailla kaikkien muiden kanssa, se yksinkertaisesti tuo kentälle oman rajallisen määränsä erittäin hyvin toimivia ominaisuuksia. Toimintamalli pysyy yksinkertaisena ja TV-kanavat voivat keskittyä laadukkaan sisällön tuottamiseen ilman ylimääräisiä kilkkeitä.

Museum Of Teletext Art
Museum Of Teletext Art -sivu esittelee merkkigrafiikan keinoin luotuja taideteoksia. (YLE Teksti-TV)

Teletextin tulevaisuus on epävarma, mutta aika on näyttänyt, että se sopeutuu hyvin uusien teknologioiden joukkoon.

Kun perinteinen lineaarinen televisiomalli ajetaan alas, voisi kuvitella myös tekstitelevision loppuvan. Niin tiukasti teknologiat ovat liimautuneet yhteen. Teleteksti voi kuitenkin jatkaa olemassaoloaan Internetissä ja miksei jopa kehittyä.

Tekstitelevision paras puoli on samalla myös sen heikkous. Se on yksinkertainen ja ytimekäs. Tilaa ei tuhlata tippaakaan, monimutkaiset videot ovat poissa, niin kuin värikkäinä vilkkuvat kuvatkin. Luitpa sitten artikkelia tai katsoit televisiota, kaikki tällä alustalla on rakennettu yhtä tarkoitusta varten: kertomaan sinulle uutiset.

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Teksti-TV olisi pöllähdys antiikkista teknologiaa, jota ei koskaan naftaloitu. Mutta ei voi kieltää, etteikö se ole myös osoittanut yhä uudelleen ja uudelleen olevansa täysin immuuni kilpailijoille.

Kunnes telepaattiset viestintävälineet keksitään, ja tekstitelevisio tuuttaa uutiset nopeasti, tiiviisti ja jopa viihdyttävästi eteeni, viiden sekunnin lukuhetkeä varten, ja koko homma toimii yhdellä napin painalluksella, käytän Teksti-TV:tä aktiivisesti verkkoselaimeni kautta.

Olemme jumissa tulevaisuudessa. Kunnes telepaattiset viestintävälineet yleistyvät, tunnustelen sormellani ajankohtaisten tapahtumien pulssia. Luen uutiset nopeasti, tiiviisti ja jopa viihdyttävästi, napaten yhdellä painalluksella tuoreimmat tiedot hyppysiini – YLEn Teksti-TV:n etusivulta 100.

– M. Van Dola

spot_img