Ilari Aalto & Elina Helkala – Vuosi Keskiajan Suomessa

Aiheeseen liittyvää

Sähköistynyt K3-yhtye herää ja julkaisee digisinkun

Rock- ja heavypiireissä pitkään vaikuttaneen laulaja-biisintekijä Kari Pikkujämsän kipparoimaK3-yhtye...

Runouden taikaa Kulttuurikeskus PiiPoon Runo-olohuoneessa

Kulttuurikeskus PiiPoossa juhlitaan Kirsi Kunnaksen juhlavuotta interaktiivisella Runo-olohuone-näyttelyllä.

Emotion visa: PMMP vs Maustetytöt

Tänään kisailussa on Emotion visan historian ensimmäinen kaksintaistelu. Testaa...

Opi saksofonin saloja – Arto Moisalan uusi opas puupuhaltimille

Arto Moisalan opas saksofonin soiton opetteluun on julkaistu – teos tarjoaa opit niin aloittelijoille kuin konkareillekin.

KUTSU medialle: Kokeilevaa konkretismia ja Monika Sosnowskaa EMMAssa

EMMA esittelee Kokeileva konkretismi -kokoelmanäyttelyn, jossa konkretismi herää eloon yli viidenkymmenen taiteilijan teoksissa.

Jaa somessa

Joskus tietyt teokset vetävät sopivalla tavallaan hiljaiseksi ja tämä on yksi niistä. Ilari Aallon ja hänen vaimonsa Elina Helkalan tietotaidon, sekä omistautuneisuuden näkee ihan jo tämän kirjan ensiluvuissa taas kerran.

En tiedä onko kyse nettipainotteisesta elämästä, mutta olen huomannut aika ajoin keskittymiskykyni olevan sangen huono ihan painettujen teosten suhteen. Onneksi välillä tulee tällaisia opuksia vastaan, jotka korjaavat koko ongelman kertaheitolla.

Aallon tuotos tempaa mukaansa aivan alusta asti ja on hauska huomata uppoutuneensa tekstiin todella pitkäksi aikaa tästä vaan. Tuossa kun unohtuu täysin oma fyysinen olomuoto nykypäivässä ja mieli on totaalisesti keskiajan tunnelmissa.

Tästä hyvänä esimerkkinä on ihan alkupätkä kirjasta:

”Majatalon ovi oli matala, mutta kynnys korkea, ja sisällä nenään
tulvahti lämmin, savulta tuoksuva ilma. Suuren kiviuunin hiilloksesta
nousi savua uunin yläosan aukoista huoneen kattoon leijaillen
sieltä hitaasti kohti räppänää. Savu pysytteli niin ylhäällä, ettei se
tehnyt ihmisten oloa tukalaksi, vaikka sen tuoksu tunkeutui sieraimiin.
Päähuiviin ja villamekkoon pukeutunut emäntä kohensi ehkä
hiillosta ja tervehti tulijaa ruotsiksi.”

On mahtavaa miettiä, miten tässä sujuva kerronta yhdistyy faktoihin. Jos ajattelee omia kokemuksia historiallisen kirjallisuuden suhteen esimerkiksi nuorena, niin homman nimi yleensä oli äärimmäisen tylsät opukset ala-asteelta. Lisänä mukaan tuli omana lukunaan yksiselitteiset stereotypiat tästä maapläntistä nimeltään Suomi. Eli on ollut olemassa kivikauden karvakalsarit omaava barbaari ja hirven pääkopasta veistetty puujumala. Sitten hypätäänkin suoraan Hansaliittoon. Kaiken kruunaa vielä sellainen herkku, että inspiroivaa kuvitusta ei ole ollenkaan.

Kuitenkin Vuosi Keskiajan Suomessa on täysin päinvastainen. Sillä Aallon ja Helkalan tuotoksessa on hauskaa nimenomaan se, miten ensisivuilla mainittu tunnelmointi jatkuu vielä sopivan tietokirjamaisella ja hienolla graafisella menolla:

Vaikka Länsi-Uudenmaan rannikko oli vahvasti ruotsinkielistä seutua, valtaosa keskiajan Suomen asukkaista puhui erilaisia suomen murteita – yhteistä yleiskieltä ei ollut. Sisä-Suomessa puhuttiin yleisesti saamen kieliä ja idässä karjalan murteita, minkä lisäksi talonpojat törmäsivät äidinkieleltään alasaksaa puhuneisiin porvareihin käydessään kauppamatkoilla kaupungeissa.”

Tähän lennokkaaseen tietojuttujen kattamaan tekstiin on helppo uppoutua ja tämä aspekti on nimenomaan pirun toimiva. Historiaan liittyvät tuotokset kun usein ovat nykyään sarjassamme liian överiä tai totaalisen tylsää meininkiä.

Kauttaaltaan onhan tämä aivan uskomaton pläjäys kaikkea muinaista ja siihen eläytymistä taas kerran. Ilmavaan ilmaisuun yhdistyy siis huomaamatta todella hyvää triviaa ja faktaa. Näitä kun vielä pohjustetaan upealla kuvituksella, niin tämä ruista leikkaava savupirttiläinen omissa mielenmaisemissaan on hieman sanaton. Jokainen vuodenaika on kirjaimellisesti todella elävä ja näitä käydään läpi perusteellisesti.

Ilari Aallon ja Elina Helkalan Matkaopas Keskiajan Suomeen on ehkä paras tietokirja, jonka olen koskaan lukenut omaperäisellä twistillään. Vaikka osasinkin odottaa kovaa laatua, niin tämä Aalto & Helkala-duo kerta toisensa jälkeen osuu maaliin liki täydellisesti. Vuosi Keskiajan Suomessa on kirja, josta huokuu asiantuntemus, sekä mahtava elävöitys historian suhteen.

– K. Leijala

P.S.

Niin ja todella hienoa koko hommassa yleisesti on se, että tämä teos sopii ihan lapselle, aikuiselle tai vanhukselle. Eli jos Suomen keskiaika kiinnostaa, niin tässä on melkoisen informatiivinen, helposti lähestyttävä ja kattava tuotos aihepiiristä.



Edit 6.5.2023: Jostain syystä julkaisualusta on elänyt omaa elämäänsä ja korvannut alkuperäisen tekstin luonnoksella arkistoista jossain vaiheessa. Ongelma korjattu.

spot_img