Dora, Pikku Hans, Rottamies, Schreber, Susimies ja Homoseksuaalinen nainen – Korva kaupungin yllä -runokokoelmassa (Gummerus) pääsevät ääneen Sigmund Freudin tunnetuimmat potilaat. Sairaanhoitajaopinnot aloittanut palkittu runoilija Satu Manninen pureutuu ajankohtaisiin aiheisiin: mielenterveyteen ja terapiaan.
Satu Manninen näkee kirjoittamisen ja terapian prosesseissa paljon samaa. ”Molemmissa ollaan omien ajatusten ja tunteiden äärellä”, hän toteaa. ”Halusin kirjoittaa roolirunoja ja päästä sitä kautta sisään mielenterveysongelmia ja sairauksia omaavien potilaiden mieleen, siihen miten he saattaisivat maailman ja elämänsä hahmottaa. Olen aina ollut kiinnostunut psykologiasta ja käynyt itsekin terapiassa”, hän kertoo.
Mieleni on nopea kala mutta toisinaan annan tulla pintaan
alitajuntani pärskeet. Mietipä eläimiä: jos seeprakalan sydän
vahingoittuu se kasvattaa tilalle uutta kudosta. Mutta sinä haluat
hysterian rasiassa, tai pienen sievän infarktin.
Korva kaupungin yllä jättää psykoanalyysin isän teoriansa lumoihin ja nostaa pääosaan potilaan samettisen divaanin päällä. Puhe virtaa kilpaa Tonavan kanssa, ja kuvaukset merihevosista, riikinkukon sulista ja suihkulähteistä sulautuvat yhdeksi hurjaksi pyörteeksi.
”Ihminen psyko-fyysis-sosiaalisena rakennelmana kiehtoo minua. Runokokoelmassa henkilöiden olemassaolo on hyvin fyysistä. Olen pyrkinyt kirjoittamaan auki myös sitä, millaisia somaattisia oireita heillä on ja miten psyykkiset sairaudet heijastuvat heidän fyysiseen olemiseensa”,
Manninen analysoi.
Satu Manninen (s. 1978) on helsinkiläinen runoilija ja valokuvaaja, joka on valmistunut Kuvataideakatemian tila-aikataiteen osastolta. Manninen voitti vuonna 2007 ensimmäisen Suuren runokilpailun, vuonna 2008 hänelle myönnettiin Kaarlen palkinto.
Satu Manninen: Korva kaupungin yllä
73 sivua
Lähde Gummerus