Begotten (1989)

Aiheeseen liittyvää

Viikon Kovin Biisi: VKB 18/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Tapio Kujala valittu Taideyliopiston vararehtoriksi

Tapio Kujala valittiin Taideyliopiston koulutuksesta vastaavaksi vararehtoriksi. Valinnassa korostettiin hänen johtamiskokemustaan ja laajoja verkostoja.

Teurastamon kesä tarjoilee monipuolista ohjelmaa Helsingissä

Teurastamon kesä täyttyy moninaisista tapahtumista Helsingin sydämessä, joista nauttivat kaikenikäiset kaupunkilaiset.

Laozi ja tekemättömyyden filosofia syntytaolaisuuden sydämessä

TaoLinin syväluotaava teos, Laozi ja tekemättömyyden taito, avaa ovia kiinalaisen ajattelun ja taolaisuuden maailmaan.

Visuaalisen taiteen kehityshanke Vauhdittamo aloittaa Vaasassa

Suomen Kulttuurirahaston visuaaliseen taiteeseen keskittyvä Vauhdittamo-hanke starttaa Vaasassa sparraten pohjalaisia taiteilijoita ja tarjoten yleisöluentoja.

Jaa somessa

Tällä kertaa nostossa on melko omalaatuinen leffa. Tai äärimmäinen pikemminkin.

Joskus tulee vastaan elokuvia, jotka räjäyttävät kirjaimellisesti mielen täysin. Yksi näistä on Elias Merhigen Begotten, joka varmasti ei unohdu katsojan mielestä helpolla.

Tähän alkuun on sanottava, että kyseessä on totaalisen häiriintynyttä settiä. Lisäksi yksikään näyttelijä ei ole tainnut olla missään muussa pätkässä muutenkaan. Niin ja ihan tiedoksi kaikille, että tässä elokuvassa ei ole varsinaista musiikkia. Taustalla pyörii todella omituinen sairas, nakertava äänimaailma heinäsirkkojen sirityksen kera, plus omituista ambientin kaltaista äänimaailmaa. Kokonaisuus kyllä toimii äänien suhteen sinänsä äärimmäisen hyvin, kun tarkoitus on luoda mahdollisimman epämukava tila yleisölle. Siis siinä mielessä, jos haluat tämänkin asian suhteen kokeilla mielenterveytesi kestävyyttä.

Mitä juoneen tulee, niin aluksi oletettu Jumala tappaa itsensä todella väkivaltaisella tavalla. Toki kuvattuna mustavalkoisessa rosoisessa, sekä aivan hurjassa ympäristössä. Metodeja en edes viitsi spoilata.

Jos jostain elokuvasta pitäisi hakea tietynlaista black metal-estetiikkaa, niin tässä on kunnon annos sitä itseään. Paras vertaus jotenkin Begottenin kanssa lienee se, jos kaikki häröt surrealistiset kauhuelokuvat ja äärimmäisen oudot mustan metallin levyt kuvauksiensa kera vedettäisiin samaan mankeliin. Eli tässä on tosiaan sellainen tuotos kyseessä todellakin. Eikä nämä kuvailut riittäisi muutenkaan verbaalisesti esittämään varsinaisesti mistä on kyse.

Begotten on kokonaisuudessaan niin absurdi ja julma elokuva, ettei mitään rajaa. Sekä täynnä äärimmäisen rajua symboliikkaa. Meno todellakin luisuu syvemmälle jonnekkin helvetin alipiiriin.

Kauhuelokuvia paljon katsoneena en kyllä löydä mitään vertailukohtaa Begottenille. Se on sairas, häiritsevä ja pitää kuitenkin homman hallussa.

Loppusanoina voin varsinaisesti sanoa, että en suosittele tätä leffaa kenellekkään. Mutta jos satut sen löytämään ja katsomaan, niin kannattaa varata aikaa ja pitää pään sisällä totaalisen makaaberi moodi täysin.

Parhaimmillaan tämä on unohtumaton elämys filosofisesti ja yön pimeille tunneille ehdotonta katsottavaa.

K.Leijala

spot_img