Curimus – Garden of Eden

Aiheeseen liittyvää

Nemi: Onni onnettomuudessa

Norjalaisen Lise Myhren piirtämän Nemi -sarjakuva-albumin lukeminen pitkän tauon jälkeen on todellakin kuin törmäisi vanhaan hyvään ystävään.

EDDIE & THE HOT RODS: Why Should I Care / A Million Miles Away (Hiljaiset Levyt HIKS-086) 7″ 2023

Eddie & co on tehnyt toisen sinkkunsa Hiljaisille Levyille. A-puoli on loistava, alunperin Pete The Meat & The Boysin biisi, joka on alunperin sen toimesta levytetty jo 1978, mutta julkaistiin vasta kuluvalla vuosituhannella.

TV SMITH: Generation Y (Hiljaiset Levyt HIKI-073) 2022

TV Smith on suomalaisille jo aika tuttu, ainakin tietyissä piireissä. Mieshän on keikkaillut täällä lukemattomia kertoja yksinään tai vaikkapa Punk Lurex OK:n kanssa, jonka kanssa teki myös EP:n.

Ahven-yhtyeen paluu

Toimitustamme lähestyi Ahven-yhtye, joka on tehnyt paluun 2021 noin viidentoista vuoden tauon jälkeen. Yhtyeen kokoonpano ja roolit ovat edelleen samat kuin ensimmäisen tulemisen (1999-2005) aikaan.

Jaa somessa

Nykypäivän death metal ja rässi ovat jääneet itselläni melkoisesti takavasemmalle. Mukavuusalueeni on lähinnä aina ollut vanhemman klassikkotavaran parissa ja esimerkiksi Morbid Angelin Altars of Madness sujahtaa kajareista pihalle melkoisella automaatiolla yleensä, kun koko genreä haluan varsinaisesti kuulla. Hieman uudemmista esimerkiksi superkokoonpanon Hail of Bulletsin debyytti on kovalla soitolla ollut aina ja Festerdayn viimeisin pitkäsoitto. Näistä kuitenkin on jo kiitettävästi aikaa.

Insomniumin lisäksi taannoin kuitenkin Bloodred Hourglass todisti Godsend -albumillaan, että melodinen dööds ainakin elää ja voi hyvin Suomessa. Nyt puolestaan eteeni pläjähti kotimaisen Curimuksen pari vuotta sitten julkaistu täyspitkä Garden of Eden. Levy pitää sisällään mukavan rouheat soundit ja kovaa teknistä kuolonmetallia. Vaikka kappaleiden kesto ei päätä huimaa, biisien sisällä tapahtuu jatkuvasti kaikkea jännittävää ja etenkin todella monipuolisesti! Soitto on tiukkaa, tarkkaa ja kuten äsken mainitsin, niin äänimaailma on juuri sopivan karski tällaiselle musiikille. Soundit ovat kirkkaat, mutta liialliselle kliinisyyden puolelle ei onneksi mennä.

Garden of Eden kattaa kymmenen kappaletta ja levy on oikeastaan juuri sopivan kestoinen tällaiselle musiikille. Laatu pysyy tasaisen kovana jatkuvasti ja hieman yllättäen varsinaista lempibiisiä on jopa todella vaikea valita. Uhkaavasta introsta lähtien homma siis toimii kokonaisuudessaan erinomaisesti ja optimaalinen kesto mahdollistaa bändin runttauksen kuuntelemisen sopivina annoksina. Jos varsinaisesti suosikkia pitäisi etsiä niin hieman erikoinen 72 lienee valintani.

Jos Curimus ei ole bändinä tuttu, niin orkesteri kannattaa ehdottomasti tsekata! Tuttuun tapaani en numeroita platalle jaa, mutta näin laadukkaalla meiningillä luulisi astetta suurempien ovien ulkomaita myöten kutsuvan melko nopeasti.

– K.Leijala

spot_img