Pakkasta ja palavaa teatteria – Averlanchen uusi albumi ei jätä kylmäksi

Aiheeseen liittyvää

The Record Of My Life #32: CMX – Aion

Täyden kympin tuotos, josta on suorastaan mahdottomuus löytää heikkoa hetkeä.

Epämmattimainen mestari Jake Luupää sooloili toisen metallisinglensä

Emotion Zinen jo lähes vakiovieraaksi kutsuttava Jake Luupää on...

Viikon Kovin Biisi: VKB 26/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Elämäni keikka: Provinssirock 2011, System of a Down (Ilkka Heikkinen)

Jos pitäisi nimetä yksi tietty keikka, joka on jäänyt elähdyttävästi mieleen, ei allekirjoittaneen tarvitsisi miettiä pitkään.

The Record Of My Life #31: THE CLASH – Cut The Crap (CBS 26601) 1985

Tämä nyt ei todellakaan ole elämäni levyjä, mutta päätin...

Jaa somessa

Averlanche on julkaissut toisen albuminsa Arctic Atlas 12. toukokuuta. Albumi äänitettiin eri sessioissa ja studioissa vuosina 2022–2023. Debyyttialbumin Life´s Phenomenon tuotti, äänitti ja miksasi tunnettu suomalainen tuottaja Hiili Hiilesmaa, joka tunnetaan parhaiten yhteistyöstään mm. Himin ja Apocalyptican kanssa. Tällä kertaa tuottajaksi valikoitui bändin pitkäaikainen manageri Joonas Rinne.

”Työskentely Averlanchen kanssa on ollut mielenkiintoinen matka. Albumia on valmisteltu noin vuosi demosessioista sovitus- ja tuotantopisteeseen. Levyä oli mukava äänittää ja miksata. Yhteistyö bändin kanssa sujui todella mukavasti. Mika Jussila hoiti levyn masteroinnin ja muutama päivä sitten saimmekin valmiin tuotteen Finnvoxilta. Koko tuotantotiimi ja bändi ovat erittäin tyytyväisiä lopputulokseen.” – Joonas Rinne, tuottaja.

Suurin osa Arctic Atlaksen materiaalista on sävelletty jo ennen debyyttialbumin julkaisua. Kosketinsoittaja Antti Kopran mukaan yhtye käytti paljon aikaa kappaleiden tuotantovaiheeseen, jotta uudelle albumille löydettiin sovitusten joukosta parhaat mahdolliset versiot. Nauhoitukset tehtiin useissa sessioissa, mikä mahdollisti sen, että yksityiskohtien käsittelyyn oli aikaa.

Kuva: Vin Valentino / Framenoir

Yhtye oli minulle uusi tuttavuus, joten kiinnostuneena laitoin uuden albumin soimaan kuntosalilla. Jo eteerisesti leijuva intro -273.16 °C saa odottamaan paljon, ja In the Theater of Fire iskee mukavasti sinfonisen metallin ystävän perustarpeeseen kuulla tarttuvia melodioita.

Ensimmäisellä kuuntelulla seuraava kappale, joka kiinnitti erityistä huomiota, on Island Across, joka kasvaa kauniisti alun rauhallisesta tunnelmasta mahtipontiseksi ja lopuksi etääntyy aaltojen ääneen.
Polariksen kerrostetut laulustemmat ovat myös koukku, joka saa kappaleen erottumaan joukosta. Seuraava suosikkini albumilta on Little Lotus, jonka kertosäe aiheuttaa pakottavaa tarvetta laulaa mukana. Balladi Black Butterflies’ Night polveilee monimuotoisena ja odotan koko ajan, mitä seuraavaksi kappaleessa kuulen.

Salitreeni tuli tehtyä ja Arctic Atlas on saanut sen jälkeen soida pari kertaa. Kuuntelukokemus tuntuu vain paranevan joka kuuntelulla ja ensimmäisellä kerralla varjoon jääneistä kappaleista löytyy myös tarttumapintaa. Albumi on hieno, hiottu kokonaisuus, jolle toivon menestystä.

E. Kairinen

spot_img