Elina on Zinen tuorein jäsen ja toimittaa artikkeleita musiikkiin, mutta myös muihin taiteenmuotoihin liittyen.
Vapaa-ajallaan hänet voi bongata laulamasta tai kirjoittamasta romaanien käsikirjoituksia.
elina@emotionzine.fi
Perjantaina 27.2. Gladenfold julkaisi uuden pitkäsoittonsa nimeltä Soulbound. Levyltä julkaistut maistiaiset ovat uponneet siinä määrin hyvin, että suunnaksi piti ottaa Apollo ja levynjulkkarikeikka. Keikan lämppärinä toimi Artkills, jonka olin nähnyt kerran aikaisemmin livenä Helsingissä Kilpi-orkesteria lämmittelemässä syksyllä 2024. Se oli silloin hyvin positiivinen yllätys, joten odotettavissa oli hieno keikkailta pikkurahalla. Hauska yhteensattuma oli sekin, että myös Gladenfoldin olin nähnyt edellisen kerran juuri Kilven lämppärinä.
Aivan sattumalta somesta osui silmään ilmoitus tästä keikasta. Memoiraa olin hiljattain muutaman biisin verran kuunnellut ja liputkin maksoivat vain kympin, joten perjantai-iltana suunta oli Turun Nirvanaan.
Vuosi sitten keväällä Seven Spires kiersi Eurooppaa Dragonforcen lämppärinä, mutta kiertue ei yltänyt edes Ruotsiin, saati Suomeen. Lähimmät keikat olivat Kööpenhaminassa ja Hampurissa, joista Köpis myi nopeasti loppuun. Oletan, että sinne menivät myös bändien ruotsalaiset fanit. En siis voinut olla tarttumatta tilaisuuteen, kun Seven Spires ilmoitti lähtevänsä Eurooppaan islantilaisen viikinkimetallibändi Skálmöldin lämppärinä ja lähin keikka olisi näin turkulaisen fanin näkökulmasta mukavasti Tukholmassa.
Rockfestin innoittamana on pakko raottaa omaa tärkeimpien levyjen hyllyäni. Perjantaina 9.6.2023 Def Leppard palasi keikalle Suomeen – edellinen kerta oli myös Rockfestissä neljä vuotta aikaisemmin. Tänä vuonna bändi kiertää estradeja Mötley Crüen kanssa. Siinä missä Mötiköiden lavakarisma aiheuttaa lähinnä myötähäpeää ja keikan parasta antia ovat heidän strip.. siis tanssijansa, Def Leppard on ikääntynyt huomattavasti tyylikkäämmin.
Entinen suuri suosikkini ei ole comebackinsa jälkeen tehnyt mitään, mikä olisi innostanut edes samalla lailla kuin 1970-80-lukujen huonoimmat biisit. Siis kyllähän näistä varmaan monet pitävät, mutta LP:nsä Punk Rock Menopause (ilmestyi jo 2014) ja sitä seuranneet singlet ovat minusta aika tylsää keskitien rockia ilman melodioita.
Kaikille avoin ja maksuton Siirtymä kutsuu kulkemaan Eteläpuistosta Arboretumiin ambient-musiikin johdattamana – omaan tahtiin ja ilman suorituspaineita.
