The Record of My Life –palstan kymmenes esittely. Pitkään pohdin, mikä olisi Altars of Madness -reflektion jälkeen sangen kevyt ja menevä levy. Jouduin oikein miettimään, että olisiko se Pink Floyd, Deep Purple tai joku vanhanliiton progelevy.
The Record of My Life –palstan viides esittely. Tekstin laati Kim, joka on joissain bändeissäkin joskus vaikuttanut, mutta myös Ääriromua & Äärimelua –osion toimitukseen kuuluva skenepisteiden keräilijä.
Vaasalainen pioneeri ja pitkänmatkan juoksija, ATYD, sai alkunsa jo vuonna 1990. Matka on ollut pitkä, monimutkainen, monipuolinen ja niin värikäs kuin mustalla pystyy maalaamaan.
Perjantaina 27.2. Gladenfold julkaisi uuden pitkäsoittonsa nimeltä Soulbound. Levyltä julkaistut maistiaiset ovat uponneet siinä määrin hyvin, että suunnaksi piti ottaa Apollo ja levynjulkkarikeikka. Keikan lämppärinä toimi Artkills, jonka olin nähnyt kerran aikaisemmin livenä Helsingissä Kilpi-orkesteria lämmittelemässä syksyllä 2024. Se oli silloin hyvin positiivinen yllätys, joten odotettavissa oli hieno keikkailta pikkurahalla. Hauska yhteensattuma oli sekin, että myös Gladenfoldin olin nähnyt edellisen kerran juuri Kilven lämppärinä.
Tämä on tavallaan bootleg. Tietääkseni tätä kuitenkin oli myynnissä yhtyeen Fan Club -sivuilla, eli niin tai näin. Kyseessä on siis myöhemmän Clashin LP:n Cut The Crap versio, jossa on demoina LP:n biisit sellaisina kuin ne Saksan Dortmundissa äänitettiin. Eli tässä on oikeat rummut ja toinen kitaristikin kuuluu. Lisänä on biisejä, jotka eivät levylle päätyneet ja esityksiä yhtyeen katusoittokiertueesta, joka tehtiin ennen LP:tä ympäri Englantia. Levyn nimi ilmeisesti viittaa siihen, että pääjehu Joe Strummer toimi joskus haudankaivajana Walesissa. On näitä ennenkin ollut kuultavissa, mutta ei ilmeisesti näin mittavana pakettina.
