Vaasalainen pioneeri ja pitkänmatkan juoksija, ATYD, sai alkunsa jo vuonna 1990. Matka on ollut pitkä, monimutkainen, monipuolinen ja niin värikäs kuin mustalla pystyy maalaamaan. ATYD tunnetaan parhaiten siitä, että heitä ei tunneta. He, jotka ovat heihin joskus törmänneet keikoilla vesitorneissa tai nähneet klubeilla strobojen ja savun peittämän verhon takaa, muistavat kyllä heidät.
Kolmenkymmenen vuoden aikana bändi on saanut aikaan massiivisen diskografian, joka sisältää vankan kokonaisuuden ja moniulotteisen maaston lisäksi remixejä, splittejä, videoinstallaatioita, levy-yhtiön ja erimuotoisia soundtrack-omaisia projekteja.
Uusin tuotos Electric Uterus ei poikkea jo tutuksi havaitusta kaavasta – kaava ei ATYDin kohdalla silti ole toistuva itseään kopioiva derivaatan määritelmä – mutta silti läsnä on haikeampi ja lämpöisempi rock-henki, jonka ympärille rakentuu analogisia elementtejä ja elämän pettymyksen uurteet.
Electric Uterus on eklektinen ja nykyistä maailmankuvaa reflektoiva omaperäinen levy, jota kuunnellessa ei huomaa ajan kulkua. Tuntuu, että ATYD on löytänyt nyt omantakeisen tyylinsä, joka ei enää ole Swansin tai Godfleshin viivoittama tie, vaan matka, joka vie paljon syvemmälle omaa identiteettiään. Eroosio on kuluttanut ja kuorinut esiin uudenveroisen CMX-hengen, joka on tummanpuhuva ja jonka edessä maailman onnellisin kansa saa hymyillä.
– K. Strömsholm
