Undirheimar – Vardlokkur

Aiheeseen liittyvää

Epämmattimainen mestari Jake Luupää sooloili toisen metallisinglensä

Emotion Zinen jo lähes vakiovieraaksi kutsuttava Jake Luupää on...

The Record Of My Life #32: CMX – Aion

Täyden kympin tuotos, josta on suorastaan mahdottomuus löytää heikkoa hetkeä.

Elämäni keikka: Provinssirock 2011, System of a Down (Ilkka Heikkinen)

Jos pitäisi nimetä yksi tietty keikka, joka on jäänyt elähdyttävästi mieleen, ei allekirjoittaneen tarvitsisi miettiä pitkään.

Viikon Kovin Biisi: VKB 26/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

The Record Of My Life #31: THE CLASH – Cut The Crap (CBS 26601) 1985

Tämä nyt ei todellakaan ole elämäni levyjä, mutta päätin...

Jaa somessa

Undirheimar tarjoaa uudella kolmen rituaaliomaisen kappaleen kera tummaa rituaalista dronea ja tummanpuhuvaa ambientia karkealla shamanistisella otteella ja jyskyttävällä pulssilla omaavaa jopa osittain martial-henkistä mahtipontista sointua.

Maanläheinen ote tekstuuriin tuo tavallaan mieleen jopa black metalista tunnetun ruotsalaisen Arckanumin, ei vain karkeasta ja matalasta laulutyylistä, vaan ominaisen mystiikan ja primitiivisyyden takia, ja ennen kaikkea orgaanisen yleistunnelman myötä.

Lyhyehkö 34 minuutin pläjäys johdattaa kuuntelijan syvälle maan uumeniin, sammalten ja juurien kehtoon. Syvä ja tumma bassolaulu tuo kokonaiskuvaan omaperäisyyttä, sillä suurin osa drone ja dark ambient -levyistä tuppaavat kuulostamaan monesti liiankin samanlaisilta, ainakin pitkässä juoksussa.

Vardlokkur-levy päästää kuuntelijan irti maanpäällisestä todellisuudesta ja leijunnallaan pudottaa tyhjyyden ja pimeyden syövereihin. Shamanistista minimalismia, joka kuuntelun jälkeen palauttaa kuuntelijan takasin nykypäivän harmaaseen realiteettiin, mutaa entistäkin puhtaampana.

– K. Strömsholm

spot_img