Toimitus

Haastateltavana helsinkiläinen rockyhtye, Plastic Tears

Tällä kertaa näyttämölle astuu helsinkiläinen yhtye Plastic Tears, joka mainitsee tyylilajikseen Glampunkin ja rockin.

La Passion de Simone kruunaa Kaija Saariahon 70-vuotisjuhlasyksyn, Loputon Käpylä -oopperan kantaesityksellä.

Kaija Saariahon 70-vuotissyntymäpäivää on kunnioitettu syksyn aikana Suomessa kymmenin esityksin ja konsertein ympäri maan.

Näyttelyhaku Vilho Lampi -museoon kesäkaudelle 2023 on nyt auki!

ilho Lampi -museon vaihtuvissa kesänäyttelyissä on viime vuosien aikana nähty muun muassa useita yhteisnäyttelyitä, valokuvataidetta Onni Wiljami Kinnuselta sekä kuvitustaidetta Matti Pikkujämsältä ja Milla Paloniemeltä. 

Kaljatar & Spurguri – osa 15.

Katso kaikki sarjakuvan osat pääsivulta.

Alina Tomnikov on European Shooting Star 2023

European Shooting Stars -ohjelmaan pääsee vuosittain 10 eurooppalaista näyttelijää. Ohjelma järjestetään 17.–20.2.2023 Berliinissä.
spot_img

Suositut

Eetterin suositukset viikolle 18

ECM-jazz on tullut jäädäkseen Eetterin levyhyllyyn ja tämä on...

AKU-TUOMAS MATTILA: Classix Nouveaux – Matkalla jossain päin Suomea 1981-1983 (Plastbok) 2026

Siis olihan CN Suomessa suosittu yhtye, jopa ennen kuin Jimi Sumen täältä Suomesta siihen liittyi. Jotenkin vain tuntuu, että yhtye olisi aikansa vanki, eikä sillä tavalla olisi jäänyt ihmisten mieliin kuin jotkut Duran Duranit ja Human Leaguet, jotka voidaan suurin piirtein samaan musiikilliseen lokeroon laskea. Itse olin kiinnostunut kakarana siksi, että yhtyeessä oli X-ray Spex- ja myöhemmin Eater-jäseniä. Ei se musiikki kyllä sitten ollut lähelläkään kumpaakaan.

Troublesin debyyttialbumi on hengästyttävä garage punk -paketti

Troubles lunastaa odotukset ja nostaa garage punkin vankalle jalustalle...

Dharma Guns heittää bensaa action rockin liekehtivälle kartalle – uusi albumi ulkona nyt

Helsinkiläinen dandy-punkin lähettiläs Dharma Guns palaa tulikivenkatkuisella kakkoslevyllään. Tänään...

Planet Boelex – Twenty (2026)

Planet Boelexin melankolinen IDM/downtempo on koskettanut allekirjoittanut ennenkin ja jälleen kerran levy kuulostaa kuin kyynelten virralta.