Viime vuonna ilmestyi vastaava teos Hurriganesista ja varsin mielenkiintoinen sekin oli. Tämä on sitten vieläkin kiinnostavampi teos, koska Hanoin uraa tuli seurattua ekasta sinkusta ja Soundin Homo-Makkonen-otsikosta (1/1981) lähtien. Lehtileikkeitäkin on sen verran, että nämä suomalaiset, suurimmaksi osaksi tyhjänpäiväiset, mitä tässäkin on mainittu, ovat aika tuttuja.
Herra jumala. Täytyy sanoa, että biisi on sellainen, että luulisi Andy Mccoyn olevan kateellinen. Plastic Tears tai lähinnä Miqu on kaikkia luonnonlakeja uhmaten jaksanut vetää Hanoi-Dogs D'amour-linjaa vuosikymmenet, ja vaikka on välillä itselläkin eräästä pikkuasiasta mennyt sukset ristiin joskus hamalla 90-luvulla, niin asiat sovittiin jossain Puntalan juomisillassa ajat sitten ja kyllä se niin on, että kyllä niitten toi nimi kannatti pitää. Syy on mielestäni selvä, tappiot voitoksi.
Robert Crumbin ensimmäinen sarjakuvakirja 23 vuoteen!
Kulttimaineeseen noussut underground-sarjakuvataiteilija Robert Crumb sukeltaa uudessa sarjakuvakirjassaan internetin ja sanomalehtien syövereihin ja nostaa esiin kysymyksiä. Miksi emme tiedä totuutta valtiolla virkamiesuran tehneiden taustavaikuttajista? Onko Crumb todella niin vainoharhainen, kuin monet väittävät? Vai haluavatko he vain sinun ajattelevan niin?
Videoa on kuvattu mm. Suvilahden DIYssä, Archimedeksen haudalla, Olympoksen temppelillä, Aleister Crowleyn Abbey of Thelemassa ja Erikoisjoukkojen kuvauspaikalla.
