Oli varmaan talven kamalin ilma, kylmä ei ollut, mutta vettä oli tullut taukoamatta koko päivän ja kadut olivat täynnä isoja lammikoita. Onneksi Logomon eteen menee suoraan linja-auto eikä tarvinnut liukastella kuin mäki alas. Kalliiseen kaljaan oli varauduttu, mutta kyllä se kymppi silti tuntui, kun juuri oli tullut oltua Irish Pubissa, missä iso olut on 3,50.
Tämän kirjan ohessa kuuntelin ja katselin vanhoja Tigersin, Cavanin jne. keikkoja, koska ajattelin, että olisiko aika kullannut muistot. Ei ollut, etenkin nuo kaksi olivat sellaista sontaa, etten muistanutkaan niitä niin kamaliksi. Mutta näköjään silloin täällä läpi meni (muualla oikein ei). Mutta tämä tuli varmaan jo selväksi. Selailin myös joulun aikaan mutsin luona vanhoja Suosikkeja (Soundit muistan jo ulkoa!) ja se oli kyllä sitten jo kivempaa nostalgiaa. Pitää varmaan ottaa lehdet joskus lähempään tarkasteluun, vaikka jutut aika tyhjänpäiväisiä muistaakseni olivatkin.
