Jee. Tämähän on äänitetty jo 2021, mutta eräiden asioiden takia, jotka kaikki varmaan tietävätkin, levy jäi julkaisematta, vaikka oli ihan valmiinakin kansia myödenkin. Tässä on paljon hienommat kannet, jotka jatkavat edellisten albumien linjalla. Siis vanha puliukko surullisissa toiminnoissa, tällä kertaa kerrostalon katon reunalla. Tämä on myös remasteroitu.
Aiemmin kaksi EP:tä julkaissut Boasters on pienen levytystauon jälkeen tehnyt ekan LP:nsä. Tämähän on oita, mitä en kauheasti muista Suomessa lähivuosina kuulleeni. Musiikkilajina se on vähän sellainen, että esimerkiksi suuri suosikkini Cock Sparrer kuulostaa monella biisillä kuin soittaisi samaa biisiä aina vain (eikä haittaa yhtään!). Siinä on yleensä ne samat tarttuvat sointukuviot, jotka houkuttavat yhteishoilotukseen.
Itsestään mies tässä kertoo, sehän paistaa läpi. Alussa kaikki naiivius ärsyttikin, kunnes tajusin, että tässähän kerrotaan minustakin. Ollaan suht samanikäisiä. Lähes kaikki osuu kohdalleen; pikkukaupunki, ihastuminen punkkiin jo lapsena, omat bändit jne. Katkollakin oltiin näköjään yhtä kauan (mä olin kyllä vähän muuallakin, mutta joo).
Näin tämän bändin pari vuotta sitten Suomenlinnassa (oli muuten kallis baari). Kaikki soittavat/soittivat myös Blueinthefacessa ja basisti Kimmo on No Ei!n laulaja. Tässähän on biisejä pitkältä aikaväliltä (2022-25) ja tiedotteen mukaan kaikki yhtä lukuunottamatta ovat jo diginä julkaistukin.
Nyt sitten ilmestyi tällainen 500 kappaleen painos iankaikkisen kuluneista punkklassikoista. Omia uusia biisejä ei kuulemma ole. Ainoa, mikä tässä ei ole kulunut, on Eaterin oma eka single Outside View, koska Eater ei ollut mikään punkin ykkösnimi 70-luvulla. Mutta tässä on esim. singlenäkin tullut Buzzcocksin Breakout, Clashin White Riot ja Pistolsin God Save The Queen.
Josh Brolin, näyttelijä joka tuli tietoisuuteeni 80-luvulla Goonies-elokuvasta ja kiusasi Avengerseja Thanoksena sekä teki kovia rooleja elokuvissa No Country For Old Men, Inherent Vice ja Dune, on nyt vuorostaan kirjoittanut muistelmateoksensa.