Undirheimar tarjoaa uudella kolmen rituaaliomaisen kappaleen kera tummaa rituaalista dronea ja tummanpuhuvaa ambientia karkealla shamanistisella otteella ja jyskyttävällä pulssilla omaavaa jopa osittain martial-henkistä mahtipontista sointua.
Ihminen pyrkii elämässä tasapainoon. Siihen pääsemiseksi on kuitenkin ymmärrettävä valon lisäksi varjoa: hankalaa, haasteellista ja kivuliastakin puolta, joka on jokaisessa meissä. Varjot ovat syvimpiä haavojamme ja tunnottomia pisteitämme, joita helposti piilottelemme, vaikka olennaista on oppia tutustumaan niihin. Meri Mortin uutuusteos Varjojen voima tarjoaa avaimet tähän.
Siis olihan CN Suomessa suosittu yhtye, jopa ennen kuin Jimi Sumen täältä Suomesta siihen liittyi. Jotenkin vain tuntuu, että yhtye olisi aikansa vanki, eikä sillä tavalla olisi jäänyt ihmisten mieliin kuin jotkut Duran Duranit ja Human Leaguet, jotka voidaan suurin piirtein samaan musiikilliseen lokeroon laskea. Itse olin kiinnostunut kakarana siksi, että yhtyeessä oli X-ray Spex- ja myöhemmin Eater-jäseniä. Ei se musiikki kyllä sitten ollut lähelläkään kumpaakaan.
