Rantasen omaelämäkerrallinen esikoisteos on kirja siitä, että vaikka kaikki – tai monikaan asia – ei aina menisi aivan nappiin, voi elämä silti olla hyvää ja ennen kaikkea hauskaa.
Itsestään mies tässä kertoo, sehän paistaa läpi. Alussa kaikki naiivius ärsyttikin, kunnes tajusin, että tässähän kerrotaan minustakin. Ollaan suht samanikäisiä. Lähes kaikki osuu kohdalleen; pikkukaupunki, ihastuminen punkkiin jo lapsena, omat bändit jne. Katkollakin oltiin näköjään yhtä kauan (mä olin kyllä vähän muuallakin, mutta joo).
