Zinemme ylikomentaja heitti nopan meikäläiselle ja puhui Pekka Strengin & Tasavallan Presidentin Magneettimiehen kuolema -levyn nostosta tässä. No pakkohan tähän oli tarttua, sillä Streng on varsin mielenkiintoinen henkilö ollut ja albumi oikein hyvä musiikkituotos.
Alun perin Folkjykä, eli Jyri Rosendahl teki soolokeikkoja, mutta erään festarin pikkutunneilla nuotion ääressä tämä kokoonpano Folkjykä & Kuntoutujat sai varsinaisen muotonsa. Tästä saatekirjeen kuvauksesta tulee kieltämättä osuvat mielikuvat, jotka kuvaavat aika hyvin bändin suorastaan sympaattista meininkiä ja todella hyvää levyä.
Tämä on yksipuolinen single ja aluksi vähän hämmentävä, kun musiikki ei oikein ole sitä, mitä tulee yleensä kuunneltua. Mutta parin kerran jälkeen tulee todettua, että tämähän on oikeastaan aika hyvää, eikä välttämättä niin kaukana Jalla Jallasta [tämä on siis jenkki (vai huijataanko meitä?) John Wardin ja Jallojen Jouko Hiltusen projekti], kuin voisi kuvitella. Kyllä niilläkin banjoja biiseissä oli/on ja vaikutteita vähän muustakin kuin rockista.
Hauska pieni kirja. Moni tietää, että diggaan noiden loistavien punk- ja popbiisien lisäksi myös todella hirveistä biiseistä. Niitä löytyy suomalaisista käännösbiiseistä pohjattomat määrät. Niistä tämä kirja siis kertoo ja kirjoitushetkellä kirjan niminen Paten & con esittämä kappale oli Spotifyn soitetuin suomennettu biisi. Tässä olisi paljon vinkkejä tuonne kamaluuksien kuuntelulistalle (onhan siellä toki hyviäkin!), mutta hankaluutena on, että luin tätä lähinnä duunitauoilla, enkä enää juurikaan kotona muistanut biisejä, paitsi ne, jotka jo tiesin.
