Tämä on äänitetty jo 2018, mutta jäi jostain syystä julkaisematta ja sitten laulaja Chris Bailey kuolikin vuonna 2022. Nyt viimein marraskuussa tämä tuli julki. Eli niin kuin testamentti hienosta bändistä ja laulajasta.
Australian Saints oli yksi ensimmäisiä punkkia soittaneita yhtyeitä, vaikka he tuskin tiesivät moista soittaneensakaan. Joka tapauksessa jälkeen Ramonesin, mutta ennen Pistolsin ja Damnedin singlejä ilmestynyt omakustannesingle (I'm) Stranded nosti yhtyeen suosioon Englannissa, jossa esim. Sounds sanoi siitä, että "tämän ja joka viikon single" ja erittäin raju ja tarttuva rallihan tuo onkin. Se julkaistiin uudestaan Englannissa ja myöhemmin vähän isommasti muuallakin.
Tämä ei ole kirja. Se on manuaali ei-dualistiseen elämään. Se on sielunmessu tuhoontuomitulle lajille. Tämä on henkilöhahmon ja egon syöjä. Kirja yhdistelee evoluutio-oppia ja kehityspsykologiaa rehellisellä otteella kuvatessaan ihmisminän kuvitelmien mekanismeja.
Hopeasiivet-yhtye oli yksi kiinnostavimmista kiinnityksistä Ilosaarirockin tämänvuotisessa
tarjonnassa, sillä bändi on vielä uransa alkutaipaleella ja Itä-Suomen keikkoja ei taida olla aiemmin ollut.
Tämä on yksipuolinen single ja aluksi vähän hämmentävä, kun musiikki ei oikein ole sitä, mitä tulee yleensä kuunneltua. Mutta parin kerran jälkeen tulee todettua, että tämähän on oikeastaan aika hyvää, eikä välttämättä niin kaukana Jalla Jallasta [tämä on siis jenkki (vai huijataanko meitä?) John Wardin ja Jallojen Jouko Hiltusen projekti], kuin voisi kuvitella. Kyllä niilläkin banjoja biiseissä oli/on ja vaikutteita vähän muustakin kuin rockista.
