Tämä siis tuli jo viime vuonna, mutta oli sen verran pitkät jonot, että sain vasta nyt kirjan käsiini. Onpa kyllä aika eri meno kuin tuossa Kaseva-kirjassa! Moisia ryyppytarinoita en ole lukenut edes Bukowskilta tai minkään punkbändin elokerroista. Kasevaan yhdistävänä tekijänä voi ainoastaan pitää sitä, että kummankin yhtyeen sisältä ja lähipiiristä on kuollut paljon porukkaa. Miksi Kaseva? No luin sen viimeksi tätä ennen!
Lincoln on noin sadantuhannen asukkaan kaupunki Keski-Englannissa. Siellä The Cigarettes -niminen trio aloitteli vuonna 1978 vaikuttajinaan tietenkin Pistols ja muut tuon ajan sankarit. Kokoonpanoksi muodostui Stephen Taylor: basso & laulu, Rob Smith: kitara, laulu & piano ja Adam Palmer: rummut. Paikallinen lyhytikäinen levy-yhtiö Company Records kiinnostui bändistä ja tuloksena oli v. 1979 kolmen biisin EP They're Back Again, Here They Come, jonka nimibiisi kuulemma kertoo National Frontista ja muista oikeistoryhmistä, jotka olivat vahvoina punkin aikana.
Tämä yhtyehän ei sinänsä tänne kuulu, siksi että bändissä oli jo kaksi suurta tähteä; Glen Matlock oli ollut maailman sen hetken kohutuimmassa bändissä Sex Pistols ja Midge Urella oli Slikin kanssa listaykkönen.
Niin. Buzzcocks teki kolme loistavaa albumia vuosina 1978-1979. Ne ovat hienoja kokonaisuuksia ja niissä on annettu tilaa myös erilaisille kokeiluille, eivätkä ne uuden aallon genressä ole todellakaan mitään helpointa perustavaraa. Sellaistakin (helposti lähestyttävää) niissäkin toki on. Sinkuillaan bändi oli sitten erittäin pop ja tässä olevat 8 ensimmäistä singleä (omakustanne-EP Spiral Scratch puuttuu) Orgasm Addictia lukuun ottamatta sijoittuivat kivasti brittilistoilla.
Kyllä se nyt niin vaan on, että suurin piirtein jokainen minun ikäluokastani ja nuoremmista ja vanhemmistakin on Suosikkia lukenut. Joskus löysin roskiksesta 60-luvun lopun ja 70-luvun alun hyväkuntoisia Suosikkeja ja nyt vähän harmittaa, että tuli ne vietyä antikvaarioon. Taisin olla siinä 10 v. ja vaikka Suosikki tuli kotiin, niin sitä osittain inhosi, eikä noin vanhoille numeroille ollut sitäkään vertaa käyttöä. Väärin, etenkin tämän kirjan perusteella ne vanhat numerot vasta loistavia (sanan voi käsittää miten haluaa) olivatkin keksittyine juttuineen ja mitä siellä nyt sitten olikaan.
