Toivon, että pystyn piirtämään lukijalle tunnistettavaa ajankuvaa sekä ajatonta kerrontaa kasvamisesta
Jenni Pääskysaari pohtii esikoisromaanistaan.
Korso. 1970-luvulla rakennettu lähiö noin 25 kilometrin päässä Helsingistä. Hurjassa maineessa erityisesti sellaisten keskuudessa, jotka eivät siellä koskaan ole käyneet. Koti ja kasvualusta, josta versoo katuviisaus ja itse saksittu Dingo-tukka. Paikka ja aika, joissa ei tapahdu mitään, mutta silti niissä on kaikki.
Jenni Pääskysaari kuvaa omakohtaisessa esikoisromaanissaan lapsuuden ja nuoruuden vähitellen laajenevaa mielenmaisemaa aistivoimaisina välähdyksinä. Millaista oli saada Menokkaat ja iso reppu, kuinka pelottava oli koulumatka betonisen alikulun läpi. Myöhemmin tuli kouludisko, Gene Simmons, kovikset ja kunnon pojat, murhapoltto, ikifritsu, Nutan tappelut.
Mielen maantiede on pohdinta siitä, miten kasvupaikka muokkaa identiteettiämme. Teos kiteyttää sen, että lähiö ei lähde ihmisestä, vaikka bussipysäkiltä pääsee Helsinkiin.
Jenni Pääskysaari (s.1975) on yksityisyrittäjä, vapaa kirjoittaja ja median sekatyöläinen, joka rakastaa jäkälämetsää, elokuisia iltoja, Ranch-dippiä ja useita ihmisiä.
Mielen maantiede ilmestyy 16.9.2021.
Nyt saatavilla sidottuna ja e-kirjana.
Lähde Kustannusosakeyhtiö Otava