Anne-Maija Aallon uutuuskirja on dystopiatarina

Aiheeseen liittyvää

Viikon Kovin Biisi: VKB 08/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Viikon Kovin Biisi: VKB 07/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Samuli Putro – Elämäni miehet (WSOY 2025)

Mies, jonka ympäriltä tuolit viedään on kirjoittanut kirjan miesten välisestä dynamiikasta ja omista henkisistä arvistaan.

LAURA FRIMAN & MIKKO MATTLAR: Kultaturbo – Suosikki-lehden tarina (Johnny Kniga) 2024

Kyllä se nyt niin vaan on, että suurin piirtein jokainen minun ikäluokastani ja nuoremmista ja vanhemmistakin on Suosikkia lukenut. Joskus löysin roskiksesta 60-luvun lopun ja 70-luvun alun hyväkuntoisia Suosikkeja ja nyt vähän harmittaa, että tuli ne vietyä antikvaarioon. Taisin olla siinä 10 v. ja vaikka Suosikki tuli kotiin, niin sitä osittain inhosi, eikä noin vanhoille numeroille ollut sitäkään vertaa käyttöä. Väärin, etenkin tämän kirjan perusteella ne vanhat numerot vasta loistavia (sanan voi käsittää miten haluaa) olivatkin keksittyine juttuineen ja mitä siellä nyt sitten olikaan.

Aikion single sukeltaa ihmiskohtaloihin elämän solmukohdissa

Suomirockin ytimeen vapaasukelluksia harrastava Aikio julkaisi tänään uuden singlen...

Jaa somessa

Mistä valo pääsee sisään on dystopiatarina, jonka kuulaan pinnan alla otetaan kantaa valeuutisiin ja syrjintään.

Mitä ihminen on, jos häneltä viedään muisti? Anne-Maija Aallon uutuuskirja on huikean taidokas, vangitseva tarina kapinasta, toivosta ja ihmisyydestä. 9. syyskuuta julkaistava Mistä valo pääsee sisään on itsenäinen jatko-osa kiitetylle Korento-romaanille.

Mistä valo pääsee sisään

Kahden hahmon rakkaustarina

Mistä valo pääsee sisään on kahden hyvin erilaisen ja erilaisia arvoja edustavan hahmon rakkaustarina. 18-vuotias Aleksei on veden peittämän Tokion hallitsijapuolen kasvatti, joka on opetettu uskomaan ihmisten epätasa-arvoisuuteen ja hänen oman ryhmänsä oikeuteen sortaa muita. Hän tapaa vastarintaliikkeessä mukana olevan Marijan, joka ajattelee maailmasta täysin päinvastaisesti kuin Aleksei. Nuoret rakastuvat, ja heidän tarinansa kautta kirjassa pohditaan oman äänen löytämistä kaiken hälyn keskellä: sitä, kuinka asiat eivät välttämättä ole oikeasti niin kuin kaikki ympärillä uskovat.

Uutuuskirjan ytimessä on tällä hetkellä hyvinkin ajankohtainen, valeuutisiin sidoksissa oleva ilmiö. Monet tekevät tulkintojaan ja luovat omiin uskomuksiinsa nojaten omat käsityksensä siitä, mikä on totta ja mikä valetta, ketkä ovat ”hyviä” ja ketkä ”pahoja”.

”Mistä valo pääsee sisään tulee vähän tahtomattaankin todella lähelle todellisuutta. Kirjoitin kirjaa samoihin aikoihin Yhdysvaltain presidentinvaalien kanssa, ja niitä seuratessa korostui, kuinka monilla ihmisillä on tänä päivänä hyvin voimakkaita ja ehdottomia näkemyksiä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Jos kukaan ei kyseenalaista niitä, tietynlaiseen todellisuuteen on äärimmäisen helppo solahtaa omien totuuksiensa kanssa”

Anne-Maija Aalto pohtii.

Maailman kahtiajakautumisen lisäksi dystopiatarina käsittelee ihmisen syntyperään perustuvaa syrjintää ja poliittisen ilmapiirin kiristymistä. Kirjan tärkeimpiin teemoihin lukeutuu myös ilmastokriittisyys, sijoittuuhan se jäätiköiden sulamisen johdosta veteen peittyneeseen Tokioon.

Japanilainen minimalismi kiehtoo niin kirjallisuudessa kuin siviilissäkin

Turkulainen nuortenkirjailija Anne-Maija Aalto teki vaikutuksen kirjallisuusmaailmaan jo vuoden 2016 esikoisteoksellaan Syvään veteen, jolle myönnettiin kunniamaininta Otavan nuortenromaanikilpailussa. Viime vuonna julkaistu dystopiatarina Korento valittiin viime vuonna Topelius-nuortenkirjallisuuspalkintoehdokkaaksi.

Sekä Korento että Mistä valo pääsee sisään sijoittuvat Japaniin, koska maan ja sen kulttuurin vähäeleisyys sekä suurkaupunkien ja luonnon välinen ajoittainen ristiriitaisuus kiehtovat Aaltoa.

Vähäeleisyys näkyy myös Aallon tekstissä. Hän kertoo pyrkivänsä kirjoittamisessaan tietynlaiseen kuulauteen ja rauhallisuuteen – niin, että pinnan alla tapahtuu enemmän kuin päällisin puolin vaikuttaa. Se erottaa hänen nuortenkirjansa etenkin amerikkalaisista verrokeistaan, jotka ovat usein hyvin nopeatempoisia ja voimakkaan juonivetoisia.

Aalto itse lukee mielellään japanilaista kirjallisuutta, muun muassa Yasunari Kawabataa. Hän valitsee minimalismin kirjoittamisen lisäksi myös arjessaan: hän on hankkiutunut eroon kaikesta turhasta tavarasta ja miettii hyvin tarkkaan hankintojaan. Hänelle on tärkeää olla hyvin tietoinen siitä, mihin hän käyttää aikansa, rahansa ja energiansa.

Lähde Kustannusosakeyhtiö Otava

spot_img