Aarteita meiltä ja merten takaa -näyttely esittelee Karl ja Elin Hedmanin monipuolisen kokoelman Pohjanmaan museossa. Näyttely tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen taideaarteisiin ja paikalliseen kulttuuriperintöön.
Aarteita meiltä ja merten takaa -näyttely tuo esille vaasalaisen Karl Hedmanin ja hänen puolisonsa Elinin keräämän monipuolisen kokoelman. Näyttelyn nimi kuvaa sisällön laajuutta.
Näyttely tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen 1700–1800-lukujen rannikkoseudun vauraudesta ja siitä, kuinka merenkulun ansiosta Pohjanmaan alueelle saapui arvokkaita esineitä ympäri maailman, kuten Kiinassa valmistettua posliinia sekä huonekaluja ja soittimia Ruotsista.
Karl Hedman haki kokoelmaansa aarteita matkustamalla ulkomaille. Näyttelyssä renessanssiajan majolikavadit kehystävät della Robbia -perheen veistosta Rukoileva enkeli.
–Näyttelyyn on ennallistettu myös muita alkuperäisiä esineryhmiä. Niiden avulla kävijä voi saada tuntumaa siihen, kuinka keräilijä itse suunnitteli esillepanon, selventää kokoelmapäällikkö Auli Jämsänen.
Karl ja Elin Hedman muuttivat Pohjanmaan museon uuteen rakennukseen kesällä 1929. Heidän asuntonsa oli suunniteltu museon 2. kerrokseen. Näyttely tarjoaa kuvin ja esinein välähdyksiä Hedmanien elämästä ja vaatimattomasta arjesta.
Karl Hedman ryhtyi ostamaan kuvataidetta julkista kokoelmaa varten. Italialaisen Luca Giordanon Ristinnostaminen lähes täyttää salin päätyseinän. Pekka Halosen Työstä paluu (1907) ja Juho Rissasen Nauhankutoja (1908) ovat suomalaisen taiteen merkkiteoksia. Schjerfbeckin taiteen ystäville näyttelyssä on kahdeksan teosta. Muita rakastettuja klassikoita ovat muun muassa Hugo Simbergin Halla (1895) ja Ferdinand von Wrightin Rajuilma Haminalahdella (1857).
Näyttely tarjoaa katsottavaa myös hopeasta ja keramiikasta kiinnostuneille, joille on uudistettu omat salinsa. Johan Sidensnören valmistama ehtoolliskalkki vuodelta 1736 on kokoelman vanhin vaasalainen hopeasepäntuote.
–Toisille mahonkihuonekalut tai messinkikellot eivät avaudu aarteina. Silloin voi kurkistaa neiti Charlotta Dyhrin nukkekaappiin, vinkkaa Jämsänen.
Näyttely pohjautuu tutkimukseen, joka jatkuu. Kokoelmaa on lähestytty Karl Hedmanista käsin, vaikka hänen henkilöhistoriaansakin on selvitetty vasta pääpiirteissään. Elin Hedmanin ja pariskunnan lähipiirin merkitys kokoelman muodostumisessa on jäänyt vähemmälle, vaikka Elin Hedman oli tekemisissä kokoelman kanssa pidempään kuin puolisonsa.
Lähde Vaasan kaupunki – Vasa stad
