Uutuuskirja tarjoaa uuden näkökulman Alvar Aallon arkkitehtuurin suhteesta luontoon

Aiheeseen liittyvää

THE VAPORS: Crazy/Together (Hiljaiset Levyt HIKS-088) 7″ 2024

The Vapors koottiin alunperin Englannissa 1978 ja sai suurimman hittinsä vuonna 1980 biisistä Turning Japanese, joka oli listaykkönen Australiassa ja kolmonen Englannissa. Biisi löytyy monelta punkkokoelmalta ja dvd:ltä, vaikkei se todellakaan mitään punkkia ole. Itse pidin enemmän bändin Jam-maisemmista biiseistä kuten Waitin' For The Weekend ja News At Ten.

Emotion visa: PMMP vs Maustetytöt

Tänään kisailussa on Emotion visan historian ensimmäinen kaksintaistelu. Testaa...

Kroonisen kivun kuvaus pysäyttää – Tervetuloa sairaiden valtakuntaan

Hanna Bervoetsin romaani 'Tervetuloa sairaiden valtakuntaan' on samaistuttava kuvaus kroonisesta sairaudesta ja sen tuomista haasteista.

Fyysikon pohdintoja energiahoitojen roolista hyvinvoinnissa

Johanna Blomqvistin kirja Kvanttifysiikasta energiahoitoihin – Fyysikon matka mieleen ja paranemiseen kuvaa energiahoitomenetelmien ja kvanttifysiikan yhdistäviä tekijöitä.

Viikon Kovin Biisi: VKB 06/24

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Jaa somessa

Alvar Aalto – Mittapuuna luonto -kirja esittelee ensi kertaa kattavasti Aallon tuotantoa puutarhataiteen ja maisema-arkkitehtuurin kannalta.

Luonnon yhteys arkkitehtuuriin on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelutyön kiinnostavimpia piirteitä.

Aino ja Alvar Aalto. ”Minusta tuntuu, että meillä on vielä uskomattoman paljon saatavaatoisiltamme. Näin minä ymmärrän rakkauden”, Alvar Aalto kirjoittaa vaimolleen.

Aalto yhdisti taitavasti maiseman osaksi suunniteltua ympäristöä ja rakensi luonnolle mahdollisuuden kasvaa osaksi arkkitehtuuria:

”Kaikki minkä kotoiseen maaperään liitämme, on tehtävä niin, ettei se pilaa vaan päinvastoin jalostaa ennen ’puhdasta luontoa’ ollutta maisemaamme.”

Suunnittelutyöhönsä ja näkemyksiinsä hän sai vaikutteita niin Suomen luonnosta kuin Välimeren maiden kulttuurimaisemista, antiikin maailmasta tai Japanin puutarhoista. Hänen asenteensa on yleispätevä ja edelleen ajankohtainen:

”Valkoinen pöytä opetti minulle, että luontoa kohtaan täytyy osoittaa hienovaraisuutta, että elämää täytyy vaalia – mutta ei teknisin keinoin.”

Alvar Aalto

Alvar Aallolla oli hyvin tietoinen, luontoon  perustuva arkkitehtuuri-ideologia. Hän palasi luontoteemaan toistuvasti kirjoituksissaan ja lausunnoissaan läpi koko elämänsä. Kaikissa töissään hän korosti rakennuspaikan ja maiseman luonnonolosuhteita ja historiaa. Hän näki tehtäväkseen rikastuttaa arkkitehtuurin kautta paikkoja ja maisemia ja jalostaa niitä edelleen luovalla maisema-arkkitehtuurilla.

Runsaasti kuvitettu kirja on merkittävä lisä laajaan Aaltoa käsittelevään kirjallisuuteen, ja siinä eritellään muun muassa Aino ja Alvar Aallon oman talon, Villa Mairean, Säynätsalon kunnantalon, Muuratsalon koetalon sekä Maison Carren puutarhataiteellisia ja maisema-arkkitehtonisia taustatekijöitä. Teoksen kirjoittajat ovat Aalto-asiantuntijoita Suomesta ja Ruotsista.

Historioitsija Rainer Knapas tarkastelee kirjoituksessaan Alvar Aallon lapsuutta ja kouluvuosia sekä selvittää Aallon omistautumista eurooppalaiselle kulttuurille.

Arkkitehtuurin historiaan perehtynyt arkkitehti Vilhelm Helander tarkastelee Aallon kiinnostusta välimerelliseen kulttuurimaisemaan historiallisesta näkökulmasta ja osoittaa, miten Aallon tapa käsitellä maisemaa työssään on eurooppalaisen humanistisen perinteen läpäisemä.

Kuva
Alvar Aalto kotonaan Helsingin Munkkiniemessä lastensa Hannin ja Hamilkarin kanssa.

Maisema-arkkitehtuuriin erikoistunut arkkitehti Tom Simons on tutkinut, miten Alvar Aalto tutustui puutarhataiteeseen nuorena opiskelijana ja uransa alkuvuosina 1920-luvulla. Hän kuvailee puutarhoja, jotka Aalto suunnitteli yhdessä Aino ja Elissa Aallon kanssa, ja osoittaa, miten merkittävä asema niillä on 1900-luvun puutarhataiteen ja maisema-arkkitehtuurin historiassa.

Islamilaiseen kulttuuriin perehtynyt arkkitehti ja arkkitehtuurihistorioitsija Johan Mårtelius analysoi Aallon töitä, joissa on havaittavissa tämän kiinnostus islamilaiseen arkkitehtuuriin ja puutarhataiteeseen. Alvar Aallon näyttelyitä pitkään kuratoinut taidehistorioitsija Teija Isohauta kirjoittaa Suomessa ja ulkomailla pidetyistä Aalto-näyttelyistä ja siitä, miten niissä on käsitelty luonnon ja kulttuurin teemoja.

Kirja julkaistaan samaan aikaan sekä suomeksi että ruotsiksi.

Lähde Kustannusosakeyhtiö Parvs

spot_img