Yksi arvosteli Aleksis Kiven hautaan, toinen ampui Toivo Kuulan – uutuuskirja Perkeleitä ja enkeleitä kertoo Ahlqvistin suvun tarinan

Aiheeseen liittyvää

Viikon Kovin Biisi: VKB 08/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Viikon Kovin Biisi: VKB 07/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Samuli Putro – Elämäni miehet (WSOY 2025)

Mies, jonka ympäriltä tuolit viedään on kirjoittanut kirjan miesten välisestä dynamiikasta ja omista henkisistä arvistaan.

LAURA FRIMAN & MIKKO MATTLAR: Kultaturbo – Suosikki-lehden tarina (Johnny Kniga) 2024

Kyllä se nyt niin vaan on, että suurin piirtein jokainen minun ikäluokastani ja nuoremmista ja vanhemmistakin on Suosikkia lukenut. Joskus löysin roskiksesta 60-luvun lopun ja 70-luvun alun hyväkuntoisia Suosikkeja ja nyt vähän harmittaa, että tuli ne vietyä antikvaarioon. Taisin olla siinä 10 v. ja vaikka Suosikki tuli kotiin, niin sitä osittain inhosi, eikä noin vanhoille numeroille ollut sitäkään vertaa käyttöä. Väärin, etenkin tämän kirjan perusteella ne vanhat numerot vasta loistavia (sanan voi käsittää miten haluaa) olivatkin keksittyine juttuineen ja mitä siellä nyt sitten olikaan.

Aikion single sukeltaa ihmiskohtaloihin elämän solmukohdissa

Suomirockin ytimeen vapaasukelluksia harrastava Aikio julkaisi tänään uuden singlen...

Jaa somessa

Ahlqvistin suku liittyy kiinteästi Suomen ja suomenkielisen kulttuurin syntyvaiheisiin. Tähän saakka sukutarinassa on ollut paljon aukkoja: kaikkea ei ole osattu tai haluttu kertoa. Uutuuskirjassa Perkeleitä ja enkeleitä – Ahlqvistien maailmat Antti Pirinen kertoo sukunsa tarinan ja avaa ihanteiden taakse kätkeytyvää arkitodellisuutta.

Maria Augustina Ahlqvistin ja hänen neljän aviottoman poikansa elämät avaavat värikkään näkymän 1800-luvun Suomeen ja suomenkielisen sivistyksen syntyvaiheisiin. Sukutarina laajenee savolaispiikojen maailmasta yliopiston saleihin, uusia ajatuksia levittävien kirjapainojen musteenhajuun ja tutkimusmatkoille Siperian joille.

Perkeleitä ja enkeleitä

Veljeksistä vanhin, kielentutkija, professori ja runoilija August Ahlqvist eteni tieteen huipulle ja fennomanian johtoasemiin, mistä lopulta suistui valtataistelujen kolhimana. Historiaan hän on jäänyt myös Aleksis Kiven ankarana kriitikkona. Augustin varjosta piirtyy esiin nuorempi veli Fredrik, kirjanpainaja, toimittaja ja suomentaja, joka työskenteli ennen rappiolle ajautumistaan suomenkielisen kirjallisuuden hyväksi. Pikkuveljet Oskar ja Yrjö Kivinen taas suuntautuivat kasvavan teollisuuden palvelukseen. Heidän tarinansa kertoo sääty-yhteiskunnan murroksesta ja matkasta kohti modernia Suomea.

Ahlqvistien ja heidän verkostojensa kautta teos kuvaa, kuinka yhteiset ihanteet, yritteliäisyys ja hyvä tahto ovat johdatelleet suomalaisen yhteiskunnan kehitystä. Keskeiseksi aiheeksi nousee kansallisuusaate, jota August ja Fredrik toteuttivat kumpikin tavallaan.

”Ahlqvistien maailmoihin sisältyy myös ristiriitoja, epäonnistumisia ja häpeää. Päähenkilöiden mielissä kamppailivat vahvat vastakkaiset voimat ja jotkut heistä musertuivat vaikeuksien alle. Olen pyrkinyt näkemään päähenkilöni toistensa joukossa, kaikessa inhimillisyydessään, ristiriitaisina ja välillä epämiellyttävinäkin. Olen myös tietoisesti halunnut nostaa esiin menestyjäkeskeisen elämäkerraston sivuuttamia ihmisiä – epäonnistuneita, unohtuneita ja syrjään jääneitä”,

Pirinen kuvaa.
Antti Pirinen

Veljesten kohtaloiden lomassa kulkee vahvojen naisten tarina. Ahlqvistin suvun naisten kautta teos valottaa vähän tunnettua naishistoriaa sekä kansan että säätyläisten näkökulmasta.

Esiin astuvat savolaiset pikkupiiat, työteliäät emännöitsijät, köyhät kotiopettajattaret ja turvattomat lesket. Kirja avaa ihanteiden taakse kätkeytyvää arkitodellisuutta sekä perheiden ja naisten historiaa.

Antti Pirinen on helsinkiläinen sisustusarkkitehti, taiteen tohtori ja yliopistonlehtori. Runsaasti kuvitettu ja rikkaaseen lähdeaineistoon perustuva kirja on monivuotisen tutkimustyön tulos.

”Työn taustalla on henkilökohtainen motiivi: halu ymmärtää sukuni vaiheita ja sitä kautta omaa identiteettiäni. Voisiko erilaisista aineksista punoa tarinan, joka ei olisi musta tai valkoinen, vaan kirjava ja moniulotteinen kuin elämä?”

Lähde SKS Kirjat

spot_img