Eater -bändikatsaus

Lontoo 1975 – 1976

Eater sai alkunsa Lontoossa 1975, mutta varsinainen toiminta alkoi 1976. Bändi tunnetaan ehkä parhaiten siitä, että olivat luultavasti nuorin punkbändi tuohon aikaan, ainakin levylle päässeistä (13-17v.). Tämä esti heitä kylläkin soittamasta tietyissä paikoissa (esim. Hope & Anchorin keikka keskeytettiin tästä syystä) ja myöhemmin, kun heidät oli kutsuttu kiertueille Japaniin ja USAhan (itse asiassa kahdesti kumpaankin paikkaan), nämä peruuntuivat iästä johtuen, tai oikeastaan koulu ei antanut lupaa, kun se oli muutenkin jäänyt sivummalle. Luulisi vituttavan.

Eater varhaisvaiheet — Lufti ja Andy (copyright punk77.co.uk)

No bändi oli kuitenkin ensimmäisiä punkbändejä, jotka keikkailivat manner-Euroopassa eli kiertue Belgiassa ja Hollannissa tehtiin 1977. Nimensä yhtye otti T.Rexin biisistä Suneye, jossa lauletaan Tyrannosaurus Rex, the eater on cars. Ekaksi kokopanoksi muodostui Andy Blade eli Ashruf Radwan:laulu, veljensä Lufti (Social Demise):rummut ja Brian Chevette (oik.Haddock):kitara, basistia ei aluksi ollut ja ekalla keikalla syyskuussa -76 Manchesterissa (lämppärinä Buzzcocks) bassoa soitti joku paikallinen kaveri, joka opetteli biisit takahuoneessa.

Ashrufin ja Luftin isä oli Egyptistä ja äiti Irlannista, joten ehkä oli parempi ottaa helpommin muistettavat taiteilijanimet. Lufti kuitenkin keskittyi pian käymään koulua ja tilalle tuli marraskuussa -76 Roger Bullen (eli nyt Dee Generate), joka kylläkin oli myös 13v. ja bassoon tuli muita hieman vanhempi Ian Woodcock (17.v). Levytyssopimus syntyi nopeasti Label-yhtiön kanssa ja eka sinkku äänitettiin jo marraskuussa -76, mutta kaupoissa Outside view/You oli vasta maaliskuussa -77, ilmestyessään vuoden -76 puolella se olisi ollut ensimmäisiä punksinkkuja ja vaikutus olisi ollut varmasti erilainen. Single on nopea ja aika tavanomainen tuon ajan levy eikä se ilmestyessään kauheasti maailmoja valloittanut, tosin John Peel valitsi sen viikon levyksi ja myöhemmin se julkaistiin myös Japanissa Polydorin toimesta.

Kesään mennessä ulkona oli myös kokoelmalevy Live At Roxy, jolla Eaterilta on 2 biisiä; oma Don’t need it ja Alice Cooperin 18 nimellä 15 (tyyppien keski-ikä). Levy nousi listoillakin sijalle 24 ja kovassa seurassahan tuolla ollaan (mm.Wire, Buzzcocks ja Adverts). Kesäkuussa oli ulkona myös yhtyeen oma uusi single Thinking of the USA/Space Dreamin’ – Michael’s monetary system, joka on selvästi parempi kuin debyytti ja on päässyt Mojo-lehden laatimaan listaan ”Parhaat punksinglet kautta aikojen”.

Samoihin aikoihin myös Dee sai tarpeekseen sen jälkeen, kun heitä oli kuvattu Don Lettsin Punk Rock Movieen, kuulemma ilta oli niin väkivaltainen, että hän halusi palata takaisin kouluun. Tosiasissa hänet kuitenkin erotettiin. No ehtihän siihen ikään jo paljon; kierrellä maata, levyttää, esiintyä teinilehtien kannessa (tuo pikkupoika oli erittäin suosittu naisten (ei siis pelkästään tyttöjen) keskuudessa!) ja hankkia itselleen orastavan huumeongelman, joka paheni vuosien kuluessa, mutta on selätetty ajat sitten. Hänellä oli bändi Dirty Works, joka ei tainnut tehdä keikkaakaan ja hän opiskeli taidekoulussa kunnes keskittyi sosiaalialaan, sittemmin hänestä tuli sosiaalikeskuksen johtaja ja naimisissa oleva kolmen lapsen isä.

The Album

Uudeksi rumpaliksi tuli hieman vanhempi Phil Rowland. LP:n teko oli aloitettu ja Dee soittaa levyn biisillä No Brains. Vähän ennen ilmestyi 7- ja 12-tuumainen single Lock it up/Jeepster lokakuussa -77. 12-tuumaisella on molemmilla puolilla samat biisit käänteisessä järjestyksessä.

Eater punk-yhtye — Copyright punk77.co.uk

Mielestäni Lock it up on bändin paras biisi; tarttuva melodinen renkutus, joka olisi voinut nousta listoillekin paremmalla markkinoinnilla. Tätä varten biisistä kuvattiin myös video. B-puoli on alunperin T.Rexin biisi. Lokakuussa ilmestyi LP The Album, jolta A-puoli myös löytyy. Levyllä on peräti 16 biisiä, joista You, Space dreaming, 15 ja Don’t need it uudelleenäänitettyinä.

Vieraita biisejä on Lou Reedin Velvettien aikainen Waiting for the man ja Sweet Jane sekä Bowien Queen bitch ja tuo Cooperin 18 siis 15 nyt studioversiona.

Levy on hieman tasapaksu ja siltä on vaikea nostaa esiin muita kuin Lock it up ja Room for one ja nuo coverit ovat myös onnistuneet ihan hyvin. Levyn päättää lähes akustinen pilailu Luv and peace. Levy on vanhan punkin harvinaisimpia levyjä ja se ilmestyi ihme kyllä avattavilla kansilla. Tuottajana (kuten yhtyeen kaikilla levyillä) on Dave Goodman, joka oli varhainen Pistols-tuottaja ja tuon Label-yhtiön perustajia. Levy julkaistiin myös Italiassa ja Japanissa. Saman vuoden joulukuussa yhtye teki myös tuon kiertueen Belgiassa ja Hollannissa.

Get Your Yo-Yo’s Out

Kesällä -78 ilmestyi live-ep Get your yo-yo’s out (muunnella Rollareitten Get your ya-ya’s outista). Se sisältää 4 biisiä, joista studioversioina on ilmestynyt Thinkin’ of the USA ja No more ja uusina biiseinä Debutante’s ball ja Hollannin matkalla syntynyt Holland.

Levy on äänitetty Dingwallsilla huhtikuussa -78 ja tämä ei nyt kauheasti innosta, uudet biisit ovat aika tylsiä ja en nyt muutenkaan kauheasti livelevyitä perusta. Ilmestyi kuitenkin 7- ja 12-tuumaisena mustana ja valkoisena vinyylinä. Yhtyeellä tuntui muutenkin into loppuvan ja Chevette häipyi samana kesänä ja tilalle tuli Gary Steadman. Tällä kokoonpanolla alettiin toisen LP:n teko, mutta sitä ei koskaan saatu valmiiksi. Ilmestyi kuitenkin single What she wants what she needs/Reach for the sky loppuvuodesta -78, joka on bändin huonoin levy.

Punkista on siirrytty tylsään rockiin päin ja muutenkin se oli floppi, joten ei ole ihme, että yhtye hajosi tammikuussa -79. Label julkaisi -79 kokoelman The Label so far, jossa Eaterilla on 3 biisiä; Outside view ja ennenjulkaisemattomat Point of view ja Typewriter babies, jotka ovat kerrassaan mainioita biisejä.

Jälkihöyryt

Rowland liittyi Studio Sweetheartsiin, joka kuitenkin yhden singlen jälkeen muutti nimensä takaisin Slaughter & the Dogsiksi. Rowland soittaa yhtyeen LP:llä Bite Back. Samaan aikaan hän soitteli myös Shane Macgowanin Nipple Erectorsissa. Myöhemmin hän liittyi London Cowboysiin ennen muuttoaan USAhan, jossa hän asuu vieläkin ja soittaa yhä bändissä The Noble Prix.

Studio Sweethearts LA:ssa — Studio Sweethearts 2020 LA:ssa (Copyright punk77.co.uk)

Woodcock oli yhtenä biisintekijänä Dave Goodman & Friendsien loistavalla singlellä Justifiable Homicide (jolla soittavat myös Pistolsin Cook ja Jones) ja liittyi parin sinkun ajaksi Vibratorsiin ja yhden LP:n tehneeseen Empireen. Sittemmin hän muutti jonnekin lähi-itään ja oli töissä Pumalla, nykyisin kai taas kotimaassa eikä soita enää. Chevette on julkaissut pari digisingleä 2020 ja 2021.

Steadman nousi maailmanmaineeseen syntikkapop-yhtyeessä Classix Nouveaux, jonka kahdella ekalla LP:llä hän soittaa ennen kuin hänet korvasi Suomen Jimi Sumen. Blade aloitti soolouran, joka on jatkunut epätasaisen tasaisena näihin päiviin asti. Vuonna -85 ilmestyi kokoelma History of Eater, jossa bonuksena on hänen soolosinglensä (tai Brian Jamesin kanssa tehty, rumpalina Mark Laff) Lyin’ to me again/Death awaits for me. Cult-mies Billy Duffyn kanssa tehtiin single Break the news jo tätä ennen, eli vuonna 1980.

Tämän jälkeen on silloin tällöin tullut pitkäsoittoja ja sinkkuja ainakin vuoteen 2016 asti. 1989 ilmestyi Japanissa kokoelma The rest of Eater ja -93 ilmestyi taas Eater-kokoelma Compleat Eater, jolla on yhtyeen kaikki levytetyt biisit + pari demoa. Samat biisit sisältävä All of Eater ilmestyi Jenkeissä pari vuotta myöhemmin.

Paluuyritys

Vuosi 1996 näki myös Eaterin paluun. Holidays in the sun-festarit ovat vanhojen punkraakkien esiintymispaikkoja ja myös Eater saatiin hyvällä rahalla mukaan (bändin aktiiviaikoina rahoja ei juuri näkynytkään). Andy ja Brian ovat vanhoista mukana ja basistina Steve O’Shea ja rumpalina Reg Urgitate (lieneekö taiteilijanimi?). Festareilta äänitettiin parit kokoelmat ja yhdessä Eater esittää Thinkin’ of the USAn. Tämä ei jäänyt ainoaksi aktiviteetiksi ja seuraavana vuonna äänitettiin uusi single Going down/Vegetable girl, jota ei kyllä siinä muodossa julkaistu.

Samoihin aikoihin he äänittivät myös neliraitaversioita vanhoista biiseistään. Yhtye oli myös Fugazin lämppärinä toukokuussa 1999 Brightonissa. Myös 2006 tehtiin pari keikkaa TV Smithin lämppärinä ja myöhemmin Buzzcocksin. 2003 ilmestyi tuplacd-kokoelma The Eater chronicles, jossa yhtyeen tuotannon lisäksi on nuo neliraitademot sekä tuo julkaisematon single ja Andyn Lyin’ to me again sekä Death awaits for me. Andy julkaisi 2005 myös kirjan The secret life of teenage punkrocker.

Vuonna 2021 Eaterilta julkaistiin Antenna Recordsin kautta single No brains/Jeepster, koska oli löytynyt vanhoja nauhoja, joissa Blade soittaa jo levytettyjen biisien päälle kitarajuttuja. Nämä kuulostivat sen verran hyvältä, että ne päätettiin julkaista. Versiot kuulostavatkin paremmilta, vaikkei siis muuta eroa olekaan kuin nuo kitarat, mistä saa kyllä sellaisen kuvan, että Blade oli bändin paras kitaristi, vaikkei millään levyillä mitään soitakaan. A-puolella rummuissa on vielä Dee Generate ja Jeepsterilla Phil Rowland. Sinkusta tehtiin 3 eri painosta, joista kaikki ovat ovat violetteja, mutta erot ovat: suurin painos, 600, sisältää vain kuvakantisen singlen, 100:n kappaleen painoksessa on mukana postikortti ja tarra ja 50:n painoksessa postikortti Bladen nimmarilla (heh), tarra, käsinkirjoitetut No brainsin sanat ja 6:n biisin cdr Vortexin keikalta maaliskuulta 1978. Cleopatra julkaisi LP:n Ant kesällä 2022 ja nimihän juontaa Album-levyn jättiläismuurahaisesta, joka kannessa on. Tämä sisältää lisää niitä ”kadonneita nauhoja” ja on biisivalinnaltaan hieman erilainen kuin The Album; tästä puuttuu mm. Fifteen ja Sweet Jane. No 15 julkaistiinkin sitten lokakuussa singlenä, julkaisijanaan taas Antenna. Singlen B-puoli on tässä nimellä Why Don’t You? enkä ole sitä kuullut, mutta luulisin, että kyseessä on ekan LP:n Get Raped, joka myös puuttui Ant-levyltä. Singlestä on taas 3 eri versiota, joista osa sisältää CDr:ää jne. Ja pisteenä i:n päälle Blade ilmoitti taas comebackista ja että uusi LP ilmestyisi 2023.

Thinkin’ Of The USA – 1977 Live

Discografia (ei uusintajulkaisuja, eikä ulkomaanjulkaisuja):

7″:Outside view/You (Label TLR-001) 3/1977
7:Thinking of the USA/Space dreamin’ – Michael’s monetary system (Label TLR-003) 5/1977
7″ ja 12″:Lock it up/Jeepster (Label TLR-004) 10/1977
LP:THE ALBUM (Label TLRLP-001) 10/1977 7″ ja
12″EP:GET YOUR YO-YO’S OUT (Label TLR-007) 6/1978
7″:What she wants what she needs/Reach for the sky (Label TLR-009) 11/1978
CD:LIVE AT BARBARELLAS 1977 (Anagram Records CDPUNK 137) 2004, julkaistiin vinyylinä Italiassa 2006
7″:Thinking of the USA/Michael’s monetary system (Violated Records PUNK 7 002) 2017, julkaistu USAssa neljällä eri värillä
7″:No brains/Jeepster (Antenna Records ANTENNA 001) 2021, osassa painosta mukana CDr, jossa 6 livebiisiä Vortexilta maaliskuussa 1978
LP:ANT (Cleopatra CLO2806LP-RED) 6/2022
7″:Fifteen/Why don’t you? (Antenna ANT-003) 10/2022, deluxe versiolla mukana cdr, jossa liveä ja studiota, julisteita ym. nämä ovat taas niitä kadonneita nauhoja.

Kokoelmat:
LP:HISTORY OF EATER (DeLorean EAT 1) 2/1985, 5000:ssa ensimmäisessä mukana single Lyin’ to me again/Death awaits for me (EAT FREEBIE 1)
CD:THE REST OF THE EATER (Edison 8015P) 1989, Japani
CD:THE COMPLEAT EATER (Anagram CDPUNK 10) 4/1993
CD:ALL OF EATER (Creative Man DISC CMD 024) 1995, USA
2CD:THE EATER CHRONICLES (Anagram CDPUNK 133) 2003
DVD:OUTSIDE VIEW (Cherry Red CRDVD 68) 2004
2CD:THE ALBUM (deluxe edition) (Captain Oi CDPUNK 143) 2007 sisältää LP:n, kaikki singlet, ep:n ja biisit kokoelmilta Live at the Roxy ja The Label so far tärkeimmillä kokoelmilla: Don’t need it (live) ja 15 (live) LP:llä Live at the Roxy (Harvest/EMI SHSP-4069) 6/1977 Outside view – Typewriter babies – Point of view LP:llä THE LABEL SO FAR (Label TLRLP-002) 1979
Thinkin of the USA (live) – Waiting for the man (live) 3CD:llä COMPLETE HOLIDAYS IN THE SUN (Cleopatra CLP 99942/Cleopatra CLP 00152/Antidote DOTE CD 1) 1999

– V. Vahtera