Lauri Erikssonin Polaroid-valokuvakirja Sumunhimmeä maisema

Aiheeseen liittyvää

Emotion visa: PMMP vs Maustetytöt

Tänään kisailussa on Emotion visan historian ensimmäinen kaksintaistelu. Testaa...

POJAT: Nämä ajat (Hiljaiset Levyt HIKI-079) LP, 2023

Pojat oli omasta mielestäni paras Suomen ns. ramopunkbändeistä ilmestyttyään kuvioihin joskus vuonna 1990. Tekstit olivat nokkelia ja sävellykset tarttuvia ja vieraatkin palat yleensä suomennettu Ramoilta tai Boysilta. Omistan 2 ekaa LP:tä ja Pasi Virtanen -sinkun, mutta sitten kiinnostus vähän lopahti; mielestäni biisien taso laski tai se muuttui kertaamiseksi. Silloin tällöin keikalla nähdessäni oli kyllä kivaa ja viimeisin hankintani on Palaa-cd vuodelta 2003, jossa on loistava Mä uskon meihin -biisi.

The Blassics uskoo 10 vuoden jälkeen yhä käsityöläisyyteen

Kotimaisen afrofunkin ja -jazzin ylpeys juhlistaa uudella kokoelmalla Sounding Times studionsa ja levymerkkinsä monivivahteista taivalta.

Hellsinki Metal Festival

11-12.8.2023 Nordis Antti Sorsa Kim Strömsholm Uudet metallifestivaalit ovat aina tervetulleita, varsinkin...

The Protex -bändikatsaus

Protex on näitä alkuajan punkbändejä Pohjois-Irlannin Belfastista ja perustettiin vuonna 1978.

Jaa somessa

Valokuvataiteilija Lauri Eriksson on kuvannut Polaroideja pääkaupunkiseudun lähimetsissä. Koronarajoitusten aikaan lähiluonnosta – rakennusten ja kortteleiden väliin muodostuneilta katoavilta luontokaistaleilta – löytyi vahva kokemus maiseman kokemisesta ja paikan nostalgiasta.

Sumunhimmeä maisema

Polaroid-valokuva on kaunis, hauras ja ainutkertainen kuin elämä itse. Polaroid-pikakuvaukselle on kuulutettu kuolemaa jo pitkään, mutta sen ilmaisuvoima on edelleen vertaansa vailla. Se on lunastanut paikkansa nykyelämän ohikiitävässä kokemisessa sekä nykytaiteen monikasvoisena välineenä. Digitaalisessa ajassa Polaroidin sumea epämääräisyys ja analoginen pehmeys puhuvat inhimillistä kieltä menneen ja tulevan välisessä vuoropuhelussa.

Polaroid-kuvista ei ole juuri kirjoitettu suomen kielellä. Nyt tätä puutetta tulevat osaltaan paikkaamaan valokuvataiteilija Lauri Erikssonin ja Helsingin yliopiston taidehistorian professori Ville Lukkarisen esseet.

”Polaroid oli ainutkertainen todistuskappale rakkaudesta, toisin kuin kymppikuva, josta saattoi tehdä lukemattomia kopioita. Polaroidin maailma on dyadinen, kahdenvälinen.”

”Digitaalisuuden ja julkisuuden kyllästämässä hetkessä Polaroid tuottaa palan henkilökohtaista. Se on klassisen modernisaatiotarinan viimeinen jäänne, muovinen linnake aineettomassa ja entistä virtuaalisemmassa maailmassa. Polaroid­-valokuva tarjoaa vastineeksi intiimin ja esteettisen koke­muksen. Sen voi sulkea pieneen rasiaan, laittaa piiloon ja tarpeen tullen kaivaa esille: pidellä kädessä, katsoa ihaillen ja nauttia näkemästään.”

”Maiseman havainnointia Polaroid­-kameralla voi jossain määrin verrata piirtämiseen. Siinä missä paperi ja piirrin tarjoavat nopean ja kaikkialle helposti kulkevan käyttöliittymän luonnostella koettua ja elettyä maisemaa, Polaroid mahdollistaa saman välittömyyden pikakuvauksen keinoin”,

Lauri Eriksson.

Lauri Eriksson
Sumunhimmeä maisema – Polaroideja lähiluonnosta

120 sivua
Parvs, 2021
Saatavilla 24.11.2021

Lähde Kustannusosakeyhtiö Parvs

spot_img