Vuoden alumnit ovat Taideyliopistosta valmistuneita taiteilijoita ja esikuvia, jotka ovat vahvistaneet toiminnallaan taiteen ja taiteilijakoulutuksen ainutlaatuista arvoa ja merkitystä.
Taideyliopisto nimeää vuosittain kolme taiteilijaa Vuoden alumneiksi, yhden kustakin akatemiasta. Taideyliopiston rehtorin Kaarlo Hildénin mukaan tarkoituksena on tehdä taidekoulutus näkyväksi ja käydä keskustelua siitä, miten Taideyliopisto ja taiteilijat vaikuttavat yhteiskunnassa.
”Tällä kertaa Vuoden alumneiksi valittiin taiteilijoita, jotka ovat tehneet työtä taidekentän vahvistamiseksi myös koronapandemian aikana. He ovat tehneet työllään ja toiminnallaan näkyväksi taiteen yhteiskunnallista merkitystä ja inspiroineet esimerkillään monia. Taiteen kokemuksellinen ja elämyksellinen tapa tarkastella maailmaa edistää yhteiskunnan kehitystä ja hyvinvointia. Siksi sen roolia tulee vaalia kaikkina aikoina, mutta erityisen tärkeä merkitys taiteella on kriiseissä ja murroksissa,”
Hildén sanoo.
Teatterikorkeakoulun Vuoden alumni on vuonna 2014 valmistunut dramaturgi, näyttelijä ja muusikko Paula Vesala. Hänellä on myös näytelmäkirjallisuuden maisteritutkinto Kalifornian yliopistosta ja lisäksi hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa.
“Musiikintekijänä kaikki tuntevat Vesalan. Ehkä vähemmän tunnettua on se, että Paula on Teatterikorkeakoulun alumni: taitava, lahjakas ja innovatiivinen teatterin ammattilainen. Hän on tehnyt teatterin kentällä lähes kaikkea mahdollista taiteellista työtä äänisuunnittelusta ohjaamiseen, kirjoittamisesta näyttelemiseen. Koronakriisin hiljennettyä koko esittävän taiteen kentän, Vesala toimi heti ja vei omalla näkyvyydellään kulttuuri- ja tapahtumakentän äänen kuultavaksi niin kansan pariin kuin päättäjille. Edunvalvonnan, mielenilmausten ja somevaikuttamistyön lisäksi Vesala teki myös konkreettisia toimenpiteitä, kuten tuki suoraan taloudellisesti niitä alan näkymättömiä tekijöitä, jotka putosivat kriisissä ohi kaikkien turvaverkkojen”,
Teatterikorkeakoulun alumnit Ry perustelee valintaa.
Kuvataideakatemian Vuoden alumni on mediataiteilija Adel Abidin, joka valmistui kuvataiteiden maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2005. Abidin edusti Suomea Venetsian biennaalissa vuonna 2007, ja sen jälkeen hänen työnsä ovat olleet esillä merkittävissä näyttelyissä maailmanlaajuisesti.
Abidin oli Ars Fennica 2011 -ehdokas ja vuonna 2015 hän oli yksi opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi-kulttuuripalkinnon saajista.
Valintaperusteluiden mukaan Abidin on vahvistanut taidekenttää rohkeasti pandemia-aikana esimerkiksi Musical Manifest 2022 -työllään, joka käsittelee muun muassa identiteettiä, valtaa, pelkoa ja kliseitä.
Musical Manifest on Abidinin uusin teos – kuuden kanavan videoinstallaatio, joka sai Euroopan ensiesityksensä Vuoden 2022 Flow Festivalilla Helsingin Suvilahdessa.
Sibelius-Akatemian Vuoden alumni on kapellimestari Dalia Stasevska, joka pääsi aikoinaan opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan päätähtäimenään orkesterimuusikon ura.
Stasevska soitti ensin viulua ja sitten alttoviulua. Nähtyään Eva Ollikaisen kapellimestariluokalla Stasevska innostui kapellimestarin tehtävästä, ja suuntasi Jorma Panulan oppilaaksi Tukholman kuninkaalliseen musiikkikorkeakouluun.
Stasevska palasi sittemmin Sibelius-Akatemiaan Leif Segerstamin oppilaaksi ja hän suoritti vuonna 2012 orkesterinjohdon diplomin parhain arvosanoin. Stasevskasta on lyhyessä ajassa tullut yksi maailman kysytyimmistä kapellimestareista. Tällä hetkellä hän toimii Sinfonia Lahden ylikapellimestarina ja kansainvälisen Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana. Samaan aikaan hän on maailmankuulun BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailija.
“Dalia on opiskelujensa jälkeen osallistunut aktiivisesti alan kehittämiseen, ja hän on ollut tärkeä keskustelukumppani myös Sibelius-Akatemian näkökulmasta. Hän kuuluu akatemian johdon nimeämään yhteiskunnallisten musiikkialan ja -koulutuksen vaikuttajien sparrausryhmään, joiden kanssa keskustellaan Sibelius-Akatemian yhteiskunnallisesta roolista, toiminnasta ja tulevaisuuden kuvasta. Viime aikoina Stasevska on ansioitunut myös aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana. Hän kävi näkyvää julkista keskustelua rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta, jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan”,
perusteluissa sanotaan.
Lähde Taideyliopisto
