Suomen suurimpana taiteilijoiden kouluttajana Taideyliopisto toimii sen puolesta, että taidealalle saadaan vakiinnutettua kestävät rakenteet ja hyvinvointia vaaliva työkulttuuri.
Suomen Kuvalehti kirjoitti 8.4.2022 ilmestyneessä numerossaan kahdesta nykytanssin kentällä ilmenneestä pidempikestoisesta epäasiallisen kohtelun ja pelolla johtamisen tapauksesta. Artikkeli perustui kuudentoista tanssin kentällä ja näiden tapausten parissa toimineen ammattilaisen haastatteluihin.
Kuten SK:n artikkelissakin todetaan, kulttuurialan heikot rakenteet ja marginaalinen rahoitus altistavat työntekijöitä väärinkäytöksille. Alttius nousi esiin myös Taideyliopiston maaliskuussa julkaisemassa Taidealan jälleenrakennus: polkuja alan kestävään tulevaisuuteen -selvityksessä, jossa hahmoteltiin taidealan kestävän tulevaisuuden edellytyksiä. Selvityksen mukaan haasteiksi koetaan esimerkiksi yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen liittyvät kysymykset, häirintätapaukset ja vallan väärinkäyttö sekä resurssikysymykset.
“On itsestään selvää, että turvalliset työolot ja hyvä johtaminen kuuluvat kaikille taidealan työpaikoille siinä missä kaikille muillekin aloille, eikä minkäänlaista epäasiallista kohtelua tule sietää taiteellisen kunnianhimon varjolla”,
toteaa tanssitaiteen professori Eeva Muilu Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta.
Taideyliopistosta valmistuvista nuorista taiteilijoista merkittävä osa työllistyy freelancereiksi, jotka työskentelevät osana vaihtuvia työryhmiä ja produktioita. Siksi Taideyliopisto kantaa vastuuta sekä taidealan toimintakulttuurista että opiskelijoidensa valmiuksista toimia ammattilaiskentällä.
Tanssin ja koreografian koulutusohjelmissa opiskelijoiden kanssa käydään läpi sekä työsuhteisiin että tuotantoon liittyviä vastuita ja velvollisuuksia. Opintoihin kuuluu myös johdatus rodullistamisen, toiseuttamisen ja rasismin kysymyksiin, mikä osaltaan lisää tietoisuutta vallan ja vastuun kysymyksistä.
“Opinnoissa käsitellään työryhmätaitoja, ryhmädynamiikkaa, suostumusta, turvallisia tiloja sekä taiteellisen prosessin yhteistyötä ja ammattirooleja eri tilanteissa. Lisäksi useat opiskelijat käsittelevät aihetta opinnäytteissään,”
kertoo koreografian professori Kirsi Monni.
Taideyliopiston tanssipedagogiikan professori Eeva Anttilan mukaan vallan ja vastuun kysymykset ovat keskeisiä myös tanssipedagogiikan kentällä ja opinnoissa.
“Kunnioittavan, aidosti kuuntelevan ja eettisen vuorovaikutuksen ja dialogisen suhteen luominen ja ylläpitäminen edellyttää tiedon lisäksi tällaisen vuorovaikutuksen harjoittelua käytännön työssä. Ehkä kaikkein tärkeintä on kuitenkin eettinen intentio, aito halu osallistua toisen kokemukseen”,
hän sanoo.
Taideyliopisto on viimeisen viiden vuoden aikana panostanut opiskelijoiden työelämäopintoihin. Tarve työelämäopintoihin on noussut esiin opiskelijoiden toiveissa ja palautteessa, ja niiden kehittäminen toimintaympäristön ja työelämän muutoksiin reagoiden onkin yksi Taideyliopiston käynnissä olevan opetussuunnitelmien uudistustyön tavoitteista.
Myös jo taiteen kentällä toimiville ammattilaisille tarjotaan täydennyskoulutusta. Taideyliopiston avoin yliopisto toteuttaa tänä vuonna opintokokonaisuuden vapaan kentän kestävästä johtamisesta ja projektinhallinnasta. Sen lisäksi Taideyliopisto suunnittelee parhaillaanjohtamisen opintokokonaisuutta, joka on suunnattu nimenomaan taiteen vapaan kentän organisaatioiden johtajille. Koulutuksen on tarkoitus käynnistyä lukuvuonna 2023–2024.
”Myös Taideyliopiston tutkimus tuottaa uutta tietoa demokratian, tasa-arvon, vastuullisuuden ja hyvinvoinnin kysymyksistä taiteeseen liittyen. Koulutus ja tutkimus eivät kuitenkaan riitä: tarvitaan myös taiteen eri toimijoiden ja yhteiskunnallisten vaikuttajien välistä keskustelua ja rakentavia toimenpiteitä yhdenvertaisuutta vahvistavan toimintakulttuurin edistämiseksi taidealoilla,”
sanoo Teatterikorkeakoulun tutkimuksen varadekaani ja taiteellisen tutkimuksen professori Leena Rouhiainen.
Lähde Taideyliopisto
