Lehtikuvaaja Sami Peltoniemi tekee uutis- ja muista kuvista huomattavia, kuten Musta pääsiäinen -kuva. Alttiisti matkustava vaasalainen Peltoniemi on monipuolinen valokuvajaa, jolla on tilannetajua, silmää ja oivallusta.
Musta pääsiäinen -kuva on hyvä esimerkki kantaaottavasta uutiskuvasta, joka ylittää uutiskynnyksen. Se hätkähdyttää ja provosoi, on ajankohtainen. Kuva herättää tunteita. Se erottuu massasta ja muista peruspääsiäiskuvista.
Lehtikuvat jaetaan perinteisesti kahteen kategoriaan: uutis- ja kuvituskuviin. Kuvituskuvien tarkoitus on toimia visuaalisina houkuttimina, katseenvangitsijoina. Uutiskuvien tehtävänä on välittää informaatiota. Musta pääsiäinen on tyypillinen kuvituskuva.
Lehtikuvaaja modernilla twistillä
”Lehtikuvan tehtävänä on houkutella lukija lukemaan juttu. Tilanteesta riippuen kuva voi olla vauhdikas, pysäyttävä, täydentää tekstiä tai haastaa sitä. Lehtikuva saa ottaa kantaa ja provosoida rajustikin”,
sanoo Sami Peltoniemi.
”Minulla on lehtikuvaajan sielu modernilla twistillä, otan ilon irti salamankäytöstä, ja hyödynnän sitä persoonallisella tavalla. Käytän monesti 4-5 salamaa, sillä harvoin valo osuu sinne minne pitää”,
lisää hän.
Mikä tekee Peltoniemestä erityisen kuvaajan?Hänessä yhdistyy monta oivaa ominaisuutta: nopeus, tehokkuus, monipuolisuus, matkustushalukkuus, ammattitaito, hyvä hinta/laatu-suhde ja kekseliäisyys sekä tietenkin riittävän monipuolinen kalusto. Keikalle lähtiessään Peltoniemi usein ottaa mukaan studion verran kalustoa.
Asenne on tärkeää valokuvaajan työssä.
Tarvitaan innokasta ja ennakkoluulotonta suhtautumista tilanteisiin ja ihmisiin, tietää Peltoniemi.
Peltoniemi Photograhpy -sivustolla on Portofolio, jossa on laaja skaala hänen osaamisestaan.
Tekninen osaaminen ei riitä
On sanomattakin selvää, että kuvien on oltava teknisesti laadukkaita ja muodoltaan sopivia pysty- ja vaakakuviksi, jotka pitää aina ottaa erikseen. On hyvä myös, että kuvan ympärillä on ilmaa, jotta se voidaan upottaa eri yhteyksiin kuten esimerkiksi kansikuvaksi, jolloin lehden nimi ja muut etusivun tekstit mahtuvat sivulle ja kuva jää keskelle. Tämän lisäksi ideaali uutiskuva täyttää myös lehden taitolliset vaatimukset.
Pelkkä tekninen taitavuus ei tee valokuvaajasta hyvää, tarvitaan myös silmää, tilannetajua ja usein myös nopeutta.
”Ohikiitävän hetken vangitseminen on A ja O, että pystyy ikuistamaan sen niin, että tunnelma on käsin kosketeltavissa. Valokuvaajan on oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan”,
selvittää Peltoniemi.
Hän lisää, että parhaimmillaan katsoja voi nähdä kuvassa tarinan, jonka ymmärtäminen tuottaa ahaa-elämyksen.
Henkilökuva by Peltoniemi
Lehtikuvaaja Peltoniemi ottaa paljon henkilökuvia. Ylioppilastyttö (liite) on yksi hyvä esimerkki.- Olin käynyt tutkimassa kuvauspaikan jo aiemmin, tiesin missä kohtaa valo on mihinkin aikaan. Sitten vain asetin ylioppilaan paikalleen ja odotin h-hetkeä. Tämän kuvan erikoisuus on juuri oikeanlainen ”taivaallinen ylävalo”.
Villieläinhoitaja on toinen esimerkki erilaisesta henkilökuvasta (liite).- Henkilökuvissa on tärkeää saada valo oleelliseen, tässä tapauksessa olkapäällä istuvaan lintuun. Luonnonvalo on ok varsinkin ulkokuvissa. Sanoisin, että valon pitää kuitenkin olla hallittua ja samoin myös varjojen.
”Raippaluodon villieläinhoitolassa sain upeita kuvia, kun talon isäntä puuhasteli eläinten kanssa. Kuvat kielivät eläintenhoitajan ja eläinten suhteesta.”
Hääkuvat ovat usein myös henkilökuvi
”Hääkuvissa ja potreteissa lähden ilomielin toteuttamaan hauskimmat ja hulluimmat ideat, näin hääkuviin saadaan enemmän omaperäisyyttä (Häät Lammilla, liite).”
Häissä Peltoniemi pyrkii olemaan huomaamaton.
”En tee itsestäni numeroa, siksi suosin pitkää putkea. Saan vangittua ihmisten luontaisia ilmeitä. Potreteissa asettelu on tärkeää. Hääkuvissa pitää vangita tunne, juuri pariskunnan persoonaa korostaen. Usein pieni puhutteleva yksityiskohta kuvassa saa tunnemuiston eläväksi vuosienkin jälkeen.”
Kuvia moneen tarkoitukseen
Lehtikuvaaja Peltoniemi on erittäin monipuolinen kuvaa, joka työskentelee paljon asiakaslehdille, liitoille ja yhdistyksille. Hän tekee myös paljon urheilukuvia muun muassa maakuntalehtiin, joissa nopeus on valttia niin kuvie ottamisessa kuin niiden toimittamisessa asiakkaalle.
Peltoniemi korostaa, että urheilukuvissa pitää ymmärtää kyseistä lajia, jotta pystyy havainnoimaan ja ennakoimaan. On hyvä olla kamera, joka ottaa 20 kuvaa sekunnissa, sillä juuri se h-hetki voi mennä sekunnin murto-osassa ohi.
Tyypillinen mieleinen keikka Peltoniemelle on niin sanotut kuvapankkikuvatoimeksiannot, joissa otetaan satoja kuvia esimerkiksi tuotantolaitoksesta, tuotannosta ja henkilöstöstä. – Ilmakuvissa tärkeää on valita oikea sää ja ajankohta. Aurinkoinen, puolipilvinen ja vähätuulinen sää edesauttavat, että kuvat ovat edustavia, tietää Peltoniemi. (liite tuulivoimala).
Peltoniemellä on studio Vaasan keskustassa Kirkkopuistikko 18:ssa, jonka hän jakaa Camilla Anderssonin ja Esa Siltalopin kanssa, joka on hänen mentorinsa.
Lähde BusinessRakentamo
