TenHornedBeast – The Lamp of No Light (Hymns for The Yorkshire Doom Stone)

Aiheeseen liittyvää

Haastattelussa kotimuusikko mrkeyboard

Tällä kertaa tutustumme innokkaaseen musiikinsoittajaan, mrkeyboardiin! Hän on kotimuusikko ja innokas musiikin harrastaja.

Emotion visa: Hurriganes

Tällä kertaa syvennymme suomalaiseen rock'n rollin legendaan, Hurriganesiin.Testaa ganes-tietosi...

Emotion Visa: 90-luvun tekno

Tämän kertaisen tietovisan aiheena on ysäritekno. Testaa tietosi ja...

The Record of My Life #38: ABBA – Super Trouper

Tämän kertainen vieraileva kynä on Viikon kovin biisi-kisan nro...

NO EI!: Yli Laidan (Rutilis Records RUTILUSLP 001) 2024

No Ei! julkaisi esikois-LP:nsä ja on sen kunniaksi kiertueella. Tuli nähtyä täällä Turussa, jossa he soittivat koko tämän levyn. Basistiksi oli levyn jälkeen vaihtunut Sanna Reponen. Keikalla oli sen verran hyvät soundit, että levy tuli selväksi jo siellä. Kyseessä on siis levyllinen suht omaperäistä hardcorea. Jos jotain vertailukohtaa yrittää hakea, niin itselle tulee mieleen Kohu-63. Tämä johtuu erityisesti Kimmo Pengerkosken äänestä, joka muistuttaa erehdyttävästi Lättää. No Kohu on kyseisen genren kärkinimiä tässä maassa, että mikäs siinä.

Jaa somessa

Sopivasti kun rupeaa olemaan kevättä rinnassa ja aurinkokin välillä välittää valoa pitkän pimeyden jälkeen, pitää TenHornedBeast huolen siitä, että ei täällä mitään aurinkoa vielä kaivata, ja imaisee samalla takaisin pimeyden syövereihin.

The Lamp of No Light -arvostelu

Christopher Walton, jolla on kokemusta ainakin 30 vuotta industrial-paukkeesta ja dronemaisista sykleistä, osaa aina yllättää, vaikka hänen tavaraansa seuranneet osaavat aavistaa, että jotain sakean tummanpuhuvaa materiaalia on aina luvassa.

En ole aikaisemmin tutustunut TenHornedBeastin materiaaliin, vaikkakin Walton on entuudestaan tuttu edellisestä projektistaan Endvra.

Vaikka The Lamp of No Light on Waltonin varmaan synkin tuotos, sanoisin silti, että samalla myös tapahtumarikkain ja kiinnostavin, onhan teemana keskiaikainen helvetin kirottujen piinaa kuvaava veistos.

Kuten levyn nimikin antaa kertoa, lampun henki ja toivo on vaakalaudalla ja valoisia hymnejä levyllä ei kuulla. Oikeastaan kyseessä on vastakohta Kristuksen maailmanvalolle, sillä TheHornedBeastin kryptassa kaikuu ontto elämä tyhjässä unohdetussa kammiossa.

Pimeyden uumenissa kuuluu humisevia ja synkkiä raskaita vellovia tekstuureita, jotka tuovat kokonaisuuteen erittäin voimakkaan tunnelman. Onko valolla edes mitään merkitystä ilman pimeyttä?

– K. Strömholm

spot_img