HANNU LINKOLA: Kaseva – Jykeen kiven lämpö (S&S) 2024

Aiheeseen liittyvää

Tampereella musisoidaan syksyllä uuteen tahtiin

Suomen suurin yksityinen musiikkikoulu laajentaa toimintaansa Tampereelle, ja musiikinopetus aloittaa syksyllä 2024.

MANIFETSI 6 (lehti, 2024)

Tämä tuli sitten päätökseen. En ole ehtinyt lukemaan kuin vasta nuo kolme ensimmäistä punkkiin nojaavaa juttua, mutta selatessa ja sieltä täältä pätkiä lueskellessa tulin siihen johtopäätökseen, että tämä viimeinen numero on ehdottomasti sarjan paras, ei tunnu olevan kuin pari juttua, jotka jäävät kyllä väliin, tai ehkä, enhän jostain pesäpallosta mitään tajua, mutta miksei siitäkin sitten voisi…

Teurastamon kesä tarjoilee monipuolista ohjelmaa Helsingissä

Teurastamon kesä täyttyy moninaisista tapahtumista Helsingin sydämessä, joista nauttivat kaikenikäiset kaupunkilaiset.

Mirjam Helin -laulukilpailu kutkuttaa yleisön laulunhalua – juontajana Maria Ylipää

Mirjam Helin -laulukilpailu kutsuu yleisöä nauttimaan klassisen musiikin lahjakkuuksista ja yhteisöllisistä lauluilloista.

Laozi ja tekemättömyyden filosofia syntytaolaisuuden sydämessä

TaoLinin syväluotaava teos, Laozi ja tekemättömyyden taito, avaa ovia kiinalaisen ajattelun ja taolaisuuden maailmaan.

Jaa somessa

Kaseva oli omituinen yhtye. Jo yhtyeen nimi oli outo, vaikka on tullut jo ajat sitten varmaan kaikkien tietoon, että se tarkoittaa mm. kätevää. Kirjan alanimi Jykeen kiven lämpö sitten taas on pätkä yhtyeen Kevät-biisistä. Sinänsä yhtyeessä ei ollut (tai onhan se vieläkin olemassa eri miehityksellä) mitään outoa, mutta laulut olivat käsittämättömän upeasti laulettuja usein herkkiä poplauluja tai balladeja ja itselle ei ainakaan tule 70-luvulta mieleen vertailukohtaa Suomessa. Itse aloin joskus tykkäämään helpoimmasta päästä, kuten biiseistä Mari (josta muuten Punk Lurex on tehnyt hienon version), Striptease tanssija ja Pena, mutta myöhemmin kauniit hitaammatkin biisit alkoivat hiipiä tajuntaan, esim. Tyhjää ja Vanha mies.

Tämä kirja on todella hyvin kirjoitettu aika perusteellinen ja surullinenkin tarina yhtyeestä, joka olisi voinut olla suurempi, mutta aika pitkälti yhtyeen oma toiminta rajoitti menestystä, johtuen suurimmaksi osaksi johtohahmojen Asko Raivion ja etenkin Mikko Jokelan kriittisyydestä omia tekeleitään kohtaan, ensin mainitun kohdalla taisi olla enemmän vielä kiinni ujoudesta, josta johtui se, että yhtyettä oli vaikea joskus saada haastatteluihin tai keikoille ns. myymään itseään. Suomessa ei oikein pelkkä levytuotanto riitä, vaikka se olisi kuinka hyvin tehtyä, poikkeuksena ei tule mieleen kuin Leevi & The Leavings. Kyllä Kasevan levyt, tai kaksi kolmesta, hyvin möivät kaikesta huolimatta ja ensi-lp:n Silloin kun 2000-luvun cd-painos nousi listalla jopa korkeammalle kuin silloin 1974 (1974 13. ja 2003 toinen).

Näin jälkikäteen harmittaa varmasti monia muitakin, että yhtyeen tuotanto jäi syistä tai toisista niin vähään silloin vuosina 1974-1982, koska selviää, että biisejä oli paljon Raiviolla, joka hukkui 1989, (ehti kuitenkin tehdä Karisma-yhtyeen kanssa vielä 1986 unholaan painuneen lp:n; yhtyeessä oli myös Kaseva-basisti Jouko Järvinen) sekä Jokelalla. Joitain on myöhemmin levytetty uudella miehityksellä, mutta ei kai se ihan sama asia ole, kun maailmakin on muuttunut vähän liikaakin.

Yhtyeen alkuperäiskitaristi Tapio Rauma kuoli 30 vuotta Raivion jälkeen. Yhtyeen nykykokoonpanossa on mukana vielä alkuperäinen rumpali Nils Jokela ja melkein alkuperäinen basisti Jouko Järvinen. Kevätkiertuekin on tulossa. Tämä on siitäkin harvinainen kirja, etten löytänyt kuin pari kirjoitusvirhettä (en niitä kyllä tarkoituksella etsi, mutta joskus niiden paljous saa asiatkin muuttumaan!), tai sitten luin nekin väärin ja olivat ihan oikein!

-V. Vahtera

spot_img