Ajankohtainen sosiaalialan dystopia kysyy, miten hyvinvointia tuotetaan tunnin määräajassa

Aiheeseen liittyvää

PETRI LAHTI: Hanoi Rocks päivä päivältä 1979-2024 (Readme.fi) 2024

Viime vuonna ilmestyi vastaava teos Hurriganesista ja varsin mielenkiintoinen sekin oli. Tämä on sitten vieläkin kiinnostavampi teos, koska Hanoin uraa tuli seurattua ekasta sinkusta ja Soundin Homo-Makkonen-otsikosta (1/1981) lähtien. Lehtileikkeitäkin on sen verran, että nämä suomalaiset, suurimmaksi osaksi tyhjänpäiväiset, mitä tässäkin on mainittu, ovat aika tuttuja.

Taapelitaivas voitti Toisinkoinen-palkinnon

Anu Kolmonen voitti Toisinkoinen-palkinnon romaanilla Taapelitaivas, joka käsittelee elämää syrjäytyneenä maaseudulla.

Taina Niemelle Savonia-palkintoehdokkuus!

Taina Niemi on saanut Savonia-palkintoehdokkuuden koukuttavalla esikoisromaanillaan Ämpärikesä. Teos käsittelee nuoruuden haasteita ja on täynnä toivoa.

Squarepusher – Dostrotime (Warp 2024)

IDM- ja braindance-genrejen yksi pioneereista Squarepusher on työstänyt korona lockdownien aikana Dostrotime-albumiaan meidän kaikkien onneksi.

Jaa somessa

Sosiaalialalla työskentelevä Airio haluaa kuvata dystooppisessa romaanissaan, mihin jatkuva puhe tuottavuudesta ja tehokkuudesta voi pahimmillaan johtaa.

Elina Airion Metsässä juoksee nainen on viiltävä esikoisromaani, jossa uupunut perhevalmentaja käy kotikäynneillä pahoinvoivan äidin luona.

”Jälleen minun on laskettava sen varaan, että jollain toisella minua ennen on vielä ollut aikaa pysähtyä ja kysyä, mitä sinulle kuuluu. Jossakin esihenkilöstö kuolaa kalenterini äärellä ja laskee minuutteja.”

Perhevalmentaja käy ostopalveluna kodissa, jossa lyyraviikuna pörhistelee tyytyväisenä mutta äiti Mimi ei voi hyvin. Hiljalleen kahden lapsen äiti avautuu avunannolle, mutta miten hyvinvointia tuotetaan tunnin määräajassa ja kuinka pitkälle riittää palvelukoordinaattorilta saatu vanhemmuusmalli?

Elina Airio käsittelee esikoisteoksessaan Metsässä juoksee nainen äärimmäisen ajankohtaisia teemoja, kuten äitien mielenterveyttä, uupumusta ja univelkaa, sekä sote-alan työntekijöiden ahdinkoa. Sosiaalialalla työskentelevä Airio kirjoitti romaanin dystopiaksi, koska halusi kuvata, mihin suuntaan pahimmillaan alan työolot voisivat mennä.

Elina Airion esikoisromaani

”Tämä teos on fiktiota ja eräänlainen kauhukuva siitä, mitä työ voisi pahimmillaan olla. Meidän pitäisi poistaa kaikenlainen tuottavuuspuhe sote-alan maailmasta, jossa ihmiset pitää kohdata ihmisinä”,

Airio sanoo.

Naiset hoivaavat ja miehet tienaavat

”Hoivatyötä päivisin tekevä pienten lasten äiti kirjoittaa enimmäkseen öisin. Moni muukin äiti joutuu raivaamaan itselleen omaa aikaa juuri öistä”,

Airio huomauttaa.

”Haluan tällä kirjalla antaa yönsä valvoville lohtua ja jonkun, joka ottaa kädestä kiinni.”

Airio toivoo, että kirjaan tarttuisivat etenkin hyväpalkkaiset miehet.

”Suomen työmarkkinat ovat todella sukupuolittuneet, eikä lapsenhoitovastuu jakaudu kodeissa tasaisesti. Fakta on se, että yhteiskuntaamme pyörittävät pienituloiset, hoivatyötä tekevät naiset.”

Sosiaalialalla työskentelevä esikoiskirjailija Elina Airio (s. 1991 Nokialla) on opiskellut kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa. Airio asuu perheensä kanssa Helsingissä ja liikakastelee kotikaksion vallanneita viherkasveja.

Elina Airio: Metsässä juoksee nainen
204 sivua
Myös äänikirjana, lukija Sanna Majuri

Julkaisijan sivut: https://www.gummerus.fi

Lähde Gummerus

spot_img