”Nyt ollaan siis perusasioiden äärellä ja näinä aikoina, mitä olemme tässä jo pari vuotta koronan parissa viettäneet ja ilmeisesti jatkossakin alkaneen sodan takia vietämme on syytäkin palata perusasioiden äärelle.”
[yasr_visitor_multiset setid=1]
”Moro! Me ollaan nuori ja tuore punk/rock trio – yhtye Rat Trap Haapajärveltä! Perustettiin bändi loppuvuodesta 2021 ja EP (Sulla ei aikaa oo) julkaistiin uudenvuoden vaihteessa.
Tässä vajaan parin kuukauden aikana ollaan keretty voittaa Viikon Kovin Biisi -kilpailu sen skaban historian isoimmalla äänimäärällä, päästiin viime viikolla Radio Helsinkiin soittoon, sekä Helsingin Kiviradioon haastatteluun.
Yksi keikka on takana ja paljon lisää tulossa, kun rajoituksen höllääntyvät. Lisempi radiosoitto ei olisi haitaksi! EP löytyy kaikista suoratoistopalveluista.”
Näin lähestyy toimitustamme Rat Trap -yhtye. Aloitan EP:n kuuntelun Sulla ei aikaa oo -biisistä ja totean heti, että tässä on jotain tuttua. Olen kokenut ja kuullut tämän ennenkin. Ihan kuin aikamatka vuoteen 1991 ja hetkeen, jolloin kuulin silloin itselleni tuntematonta yhtyettä nimeltä Klamydia ja heidän uunituoretta Los Celibatos -albumia ensimmäistä kertaa.
Eritoten Metun säveltämät ja laulamat Liian monta kertaa ja Ylpee Kuu tekivåt minuun suuren vaikutuksen ja nyt kuulen sitä samaa energiaa Rat Trap -yhtyeessä. Toki ajastustani samankaltaisuudestani ei ainakaan laimenna se, että Rat Trap on äänittäneet EP:lle cover-version Kaupungin Valot -biisistä.
Sulla kauaa ei aikaa oo on mielestäni todella hyvä kappale ja uskottava teos, myös genressään. Tosiaan kuin aikamatka ajalle, jolloin vielä punkbänditkin kuulostivat punkbändeiltä ja kotikutoisuus ja pieni rosoisuus ja laulun lievä epävire oli ennemminki ominaisuus kuin vika.
Nyt ollaan siis perusasioiden äärellä ja näinä aikoina, mitä olemme tässä jo pari vuotta koronan parissa viettäneet ja ilmeisesti jatkossakin alkaneen sodan takia vietämme on syytäkin palata perusasioiden äärelle.
Rat Trap on saanut biiseilleen radiosoittoa ja voittivat Viikon kovin biisi -äänestyksen ennätysäänin. Tämä kertoo siitä, muutkin kuin minä ovat tykästyneet yhtyeen biiseihin ja meininkiin.
Kiitän tästä nostalgiatripistä Rat Trap -yhtyettä ja toivon heidän jatkavan valitsemallaan tiellä vielä pitkään. On vaikea sanoa, että ovatko he aikaansa jäljessä vai edellä, koska itselleni Klamydian alkupään tuotanto on edelleen ihan yhtä hyvää musaa kuin ilmestyessään ja enää ei ole ilmeisesti edes häpeä sitä ääneen tunnustaa…
Ja ilmiöt tulee ja menee, mutta punk on kuin torakka, jota ei tapa mikään. HYVÄ NIIN!
Rat Trap
Alex Junnikkala: Kitara / Laulu
Arttu Hautakangas: Basso / Laulu
Jani Paananen: Rummut
Instagram: @rattrapofficial
EP Spotifyssa: https://open.spotify.com/album/7h1vHrzvQfmoiAeXI9ghen
– K. Lukkarila
