Vuosi oli 1996 ja maailma muuttui paljon, teinit eivät. Yhdeksänkymmentä luvun alun laman huippu alkoi hieman tasoittua, tosin seurauksista kärsitään vielä tänäkin päivänä. Talouden lisäksi lamalla oli suuri vaikutus myös kulttuuriin ja yleiseen ilmapiiriin, niin hyvässä kuin pahassa.
Sit puhutaan ihan Suomen ainakin 90-luvun ehkä parhaasta levystä. Rovaniemeläinen Jallax2 oli tullut tutuksi radiosta jo -87 omakustannesinkullaan City Song. Se oli meikälle vuoden pikkulevy yhdessä Fucking Worldin Human Rights -ep:n kanssa.
Kappale kertoo menestyksekkään akateemisen uran luoneesta naisesta, joka kuolinvuoteellaan kertaa elämäänsä. Kuuntele biisi, jos haluat tietää enemmän!
The Record of My Life –palstan kuudes esittely. Kirjoittaja Kai Kallio on kitaristi ja basisti, joka soittaa yhtyeissä kuten Decent Remedy, Lizard Dance, AstraZeneca ja Tulenvalaja. Hänen vastuullaan on Emotion Zineen päätyvän rankemman musiikin käsitteleminen. Lisäksi hän tekee vertailuun perustuvia juttusarjoja turkulaiseen kulttuuriin liittyvistä ilmiöistä.
Kadotetut kuulostaa omissa korvissa oikeastaan paremmalta kuin koskaan aiemmin. Ihan ekasta sinkusta asti sitä on tullut seurattua ja kuuluu varmaan niihin bändeihin, joita on tullut eniten nähtyä. Yhtyehän oli joka rauhantilaisuudessa ja punkkeikoillakin paljon, vaikka tyyli muuttui jo ennen ensisingleä (1981) sävellyksellisesti ja soitannollisesti vähän muuhun suuntaan.
Pietu Arvolan edellinen albumi Meidän täytyy valvoa ettemme nukkuisi, sillä maailma on liukas teki ison jäljen sydämeeni. Uusi levy jatkaa tutkimuksia modulaarisen ambientin ulottuvuuksissa.
