Levyllä on yhteensä seitsemän kappaletta, jotka jokainen säväyttävät minua omalla tavallaan, mutta erityisen ison vaikutuksen tekee levyn nimikkobiisi Kaikkeuden todellinen paino.
Kun herää taas uuteen aamuun ja postista tullut yöllä (kuten nykyisin on tapana) kasa lappuja virastoista, mistä yritän ottaa selvää, yleensä tuloksetta, niin päivä on pilalla jo heti aamusta.
Entinen suuri suosikkini ei ole comebackinsa jälkeen tehnyt mitään, mikä olisi innostanut edes samalla lailla kuin 1970-80-lukujen huonoimmat biisit. Siis kyllähän näistä varmaan monet pitävät, mutta LP:nsä Punk Rock Menopause (ilmestyi jo 2014) ja sitä seuranneet singlet ovat minusta aika tylsää keskitien rockia ilman melodioita.
