Tommi J. Vieno turkulainen konemuusikko, runoilija ja äänitaiteilija. Hän tehnyt soolouraa vuodesta 2017 alkaen. Varsinaisen tuotantonsa ohella hän on säveltänyt pelimusiikkia ja tehnyt äänisuunnittelua elokuviin ja teatteriin.
[yasr_visitor_multiset setid=1]
Hänet on voinut tunnistaa myös basistina Ohikulkijat yhtyeestä: https://www.rumba.fi/uutiset/hoi-joy-divisionin-ja-suomalaisen-post-punkin-ystavat-taisimme-loytaa-juuri-uuden-lemmikkiyhtyeenne/
”Kaikkeuden todellinen paino on olemassaolon mysteeriä sekä ihmettelevä että ylistävä kokonaisuus, jossa yhdistyy genrerajoittamaton elektroninen musiikki ja runous. Vaikutteina voi kuulla esimerkiksi Tähtiportin, CMX:n ja Kuusumun profeetan.”
Levyllä on yhteensä seitsemän kappaletta, jotka jokainen säväyttävät minua omalla tavallaan, mutta erityisen ison vaikutuksen tekee levyn nimikkobiisi Kaikkeuden todellinen paino. Teos ottaa minut valtaansa ja kuljettaa minua paikkaan, jossa ajantajuni ja näköaistini lakkaavat toimimasta. Tai ainakin hämärtyvät.
Koitan miettiä, että mikä aiemmin kuulemani kappale olisi hyvä referenssi tähän eli mikä kappale olisi tehnyt minuun ensikuuntelullaan yhtä suuren vaikutuksen ja olisi jopa hieman samanlaisista elementeistä koostuva. Päädyn Kauko Röyhkän Riku Mattilan kanssa äänittämään Helvetti-nimiseen kappaleeseen.
Kuuntelin siis levyä neljä ensimmäistä kappaletta ja mietiskelin, että Tommi J. Vieno kirjoittaa älykästä runoutta, johon viittaa myös nuo itse ilmoittamansa vaikutteet ja minun mahdollisuuteni analysoida tällaista runoutta ovat rajalliset. Taustat ovat toki hienoja ja tukevat lyriikkaa hienosti, mutta tajuan, että tällaisen lyriikan kuuntelu vaatii minulta äärimmäisen paljon keskittymiskykyä ja siltikään en tunnu saavan otetta tekstistä. Tässä vaiheessa on syytä tarkentaa, että vika on minussa eikä lyriikassa.
Ehkä tässä on jotain Pink Floydmaista. Jotain hypnoottista. Jotain, joka koskettaa sisintäni. En tiedä, mutta lokeroin tämän levyn nimikkokappaleen erittäin hyvien biisien kategoriaan eli samaan lokeroon Röyhkän Helvetin kanssa. Aika ajoin palailen Röyhkän biisin äärelle ja nyt iloitsen siitä, että voin samassa yhteydessä kuunnella myös Kaikkeuden todellinen paino -biisin.
Mutta tilanne jotenkin muuttuu levyn nimikkobiisin kohdalla. Tunnelma itsessään nousee suurempaan rooliin kuin sanat ja alan kuin itsestään huomaan sanojen ja sävelten välisen yhteyden eli ilmeisesti osaan sittenkin nousta tällaisen tunnelmoinnin kyytiin ja matkasta on syntymässä melkoisen mielenkiintoinen.
Kun kuuntelen levyn läpi uudelleen, niin huomaan nimikkobiisin toimineen jonkinlaisena avaimena koko levyn aukeamiseen.
Alan päästä kärryille ja ymmärtää, että ei minun tarvikaan ymmärtää kaikkea. Poimin lauseen sieltä täältä ja teen siitä omakohtaiset tulkintani. Tätähän se taide muutenkin on, samaistumispinnan hakemista omakohtaisiin kokemuksiin.
Arvosteluni muuttuikin siis subjektiiviseksi kokemuspohjaiseksi matkaksi, jossa matkanjohtajana toimi Tommi J. Vieno.
Matka oli kerrassaan mainio!
Facebook: https://www.facebook.com/tommijvieno
Bandcamp: https://tommijvieno.bandcamp.com/album/kaikkeuden-todellinen-paino
Spotify: https://open.spotify.com/album/79gSsmdADuOfIWehn4Ym9U
– K. Lukkarila
