Olen seurannut Underworldia aikalailla vuodesta 1994 dubnobasswithmyheadman-albumista saakka, tosin en kovin aktiivisesti viime vuosina. Olen nähnyt pari kertaa heidän kiivaan livensä ja pidän kovasti bändin estetiikasta. En silti kovasti osannut odottaa uutta albumia, mutta hyvä että keskityin kuuntelemaan sen ajatuksella koska Strawberry Hotel lunastaa väkevästi.
Suomalainen IDA julkaisee debyytti-ep:nsä omalla levymerkillään. Neljän kappaleen paketti on tiukkaa tavaraa elektron ja teknon pituus- ja leveysasteilla.
Oikeastaan X-Rust on enemmän konemusiikki-järjestö kuin varsinainen levymerkki, mutta ovat julkaisseet sen verran vakuuttavan määrän elektronista musiikkia vinyylinä että kuuluu myös tähän sarjaan ehdottomasti! Kalle Karvanen ja Eemeli Lehto vastailivat haastatteluuni järjestön edustajina Turusta.
Tämä Rollari-kirja keskittyy yhtyeen keikkoihin Suomessa ja mitä täällä heistä kirjoitettiin. Kun ottaa huomioon, että bändi oli Suomessa ensi kerran jo 1965 ja millainen tämä maa on ollut vielä 80-luvullakin, niin tottakai huvittavia tapauksia mukana on.
Musiikki on mielestäni vähän niin kuin magiaa, parhaimmillaan sillä voi vaikuttaa kuuntelijan tunnetiloihin tai saada jopa lihakset liikkeelle. Muusikko, opettaja, terapeutti ja kitaristi Vic Hyland on kirjoittanut inspiroivan ja käytännönläheisen teoksen luovuudesta ja kuinka maagisella maailmankatsomuksella on paljon annettavaa musiikille.