Lucy Adlingtonin kirja Auschwitzin ompelijattaret kertoo vaikuttavan tositarinan naisista, jotka ompelivat natseille viimeisen muodin mukaisia asuja säästyäkseen kuolemalta.
Kuinka kaupunkilainen saa elämänsä rakennettua maalaisyhteisössä? Kuinka hän selviää karkailevista hevosista, katoilevasta muurarista ja uuden elämänkumppanin etsimisestä?
Tämä ei ole kirja. Se on manuaali ei-dualistiseen elämään. Se on sielunmessu tuhoontuomitulle lajille. Tämä on henkilöhahmon ja egon syöjä. Kirja yhdistelee evoluutio-oppia ja kehityspsykologiaa rehellisellä otteella kuvatessaan ihmisminän kuvitelmien mekanismeja.
