Mengelelle Auschwitzissa tanssinut Edith Eger: Vaikeimmistakin kokemuksista voi toipua mielen voimalla

Aiheeseen liittyvää

Esc – Blackbook (Straight Up Breakbeat 2024)

Reese-bassoa, breikkejä kulta-ajoilta, jamaika-viitteet sekä eteeriset tanssilattia-hypnoosiin ajavat padit kaikki löytyy eli Escillä kaikki jungle-genren checklistin asiat kunnossa hänen debyytti-levyllään jonka julkaisee pitkän linja jungle-expertti ODJ Dizzy kotimaisella lafkallaan SUBB.

Muuta tavoitteet tuloksiksi katalyyttisten mekanismien voimalla

Kirjan periaatteet ovat laajasti sovellettavissa monilla eri aloilla, ja...

Kirja elokuvasta ja sen tekemisestä

Raija Talvion ja Mikko Mattilan Arvottomat - tärkeintä on lähteminen -tietoteos julkaistaan Sodankylän elokuvajuhlilla. Tässä moniäänisessä kirjassa haastattelut, valokuvat ja aikalaistekstit täydentävät toisiaan.

Liljankukka – esikoisromaani menetetyn kotiseudun kaipuusta

Liljankukka on tarina Ainon matkasta sodan varjojen alla. Menetysten ja rakkauden sävyttämä romaani kertoo menetetyn kotiseudun kaipuusta.

Pohjanmaan museossa avataan uudistettu kokoelmanäyttely 8.6.

Aarteita meiltä ja merten takaa -näyttely esittelee Karl ja Elin Hedmanin monipuolisen kokoelman Pohjanmaan museossa. Näyttely tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen taideaarteisiin ja paikalliseen kulttuuriperintöön.

Jaa somessa

Edith Egerin lohdullinen ja voimaannuttava tositarina siitä, kuinka kuka tahansa voi löytää avaimet vapauteen oman mielensä vankilasta.

Edith Eger joutui kuusitoistavuotiaana perheinensä Auschwitzin keskitysleirille. Vanhempiensa kuoleman jälkeen Eger joutui tanssimaan Josef Mengelelle selviytyäkseen hengissä.

Kansi

Kun vangit vihdoin vapautettiin vuonna 1945, Eger löytyi ruumiskasasta, juuri ja juuri elossa. Sodan jälkeen hän pakeni Yhdysvaltoihin ja opiskeli psykologian tohtoriksi.

Eger auttoi potilaitaan käsittelemään traumojaan samalla, kun hän kamppaili omien muistojensa kanssa. Lopulta hänen oli kohdattava menneisyytensä voidakseen antaa anteeksi – itselleen.

”Minulla oli joskus tapana kysyä: Miksi minä? Miksi minä jäin henkiin? Tuo kysymys on sittemmin vaihtunut, ja nykyään kysyn: Miksen minä? Kun seisoin lavalla uuden sukupolven vapaustaistelijoiden ympäröimänä, pystyin havaitsemaan tietoisesti jotain, mikä on usein vaikeasti hahmottuvaa, lähes näkymätöntä: menneisyyttä pakenemalla tai nykyhetken tuskaa vastaan taistelemalla teemme itsestämme vankeja. Vapaus on sitä, että hyväksymme sen, mitä on, ja annamme itsellemme anteeksi, avaamme sydämemme löytämään tässä hetkessä olevat ihmeet.”

”Ihmisten suurin hätä on nälkä”

Edith Eger on erikoistunut traumaperäisen stressin (PTSD) hoitoon. Edelleen, vielä yli yhdeksänkymmenen vuoden iässä, hän ottaa vastaan potilaita ja toimii muun muassa Yhdysvaltojen puolustusvoimien konsulttina resilienssikoulutuksen ja PTSD:n hoidon alalla.

Egerin mukaan potilaiden yleisin haaste on menneisyydestä irti päästäminen. Hän korostaa kirjassaan, että emme voi muuttaa sitä, mitä on tapahtunut, mitä olemme tehneet tai mitä meille on tehty. Sen sijaan voimme kuitenkin valita, miten elämme nyt – voimme valita vapauden.

”Jos minulta kysyttäisiin, mikä on ollut hoitamieni ihmisten tavallisin diagnoosi, se ei olisi masennus tai traumaperäinen stressihäiriö… sanoisin, että ihmisten suurin hätä on nälkä. Olemme nälkäisiä. Meillä on hyväksynnän, huomion ja rakkauden nälkä. Tunnemme nälkää, sillä haluaisimme syleillä elämää, tuntea itsemme paremmin ja toteuttaa aitoa minuuttamme.”

Vastoinkäymiset ovat osa elämää, mutta uhriksi jääminen on valinta

Kirjassaan Eger syventyy uhriuden käsitteeseen ja siihen, kuinka uhrius kumpuaa lopulta aina sisältäpäin. Tarina on esimerkki siitä, miten eheytyminen on lopulta omissa käsissämme.

Egerin tarina on koskettava kuvaus toipumisesta, josta voimme oppia: Hän ohjeistaa lukijaa, että jokainen meistä voi selvitä vaikeimmistakin kokemuksista, kunhan otamme vastuun omasta hyvinvoinnistamme.

”Traumoista selviytyminen ja kyky nauttia elämästä vaikeiden kokemusten jälkeen edellyttää menneen ja nykyisyyden täydellistä hyväksymistä. Jos vähättelemme omaa tuskaamme tai rankaisemme itseämme siitä, että tunnemme olevamme eksyksissä, eristyksissä tai peloissamme elämän haasteiden edessä – niin vähäpätöisiltä kuin haasteemme jostakin toisesta saattaisivatkin vaikuttaa – valitsemme uhrin roolin. Silloin emme näe vaihtoehtojamme ja päädymme tuomitsemaan itsemme. ”

”Auschwitzin tanssija on lahja ihmiskunnalle. Harvinaislaatuinen ja ajaton tarina, jonka ei halua loppuvan ja joka muuttaa lukijan ikuisiksi ajoiksi.”

– Desmond Tutu

Kirjan on kääntänyt Kirsimarja Tielinen ja kansi on Emmi Kyytsösen käsialaa. Äänikirjan lukee Krista Putkonen-Örn.

Edith Eger, kuva: Jordan Engle

Edith Eva Eger (s. 1927) on unkarilaissyntyinen psykologi ja holokaustin selviytyjä. Hän on erikoistunut traumaperäisen stressin hoitoon. Kalifornian yliopiston tohtori Eger on esiintynyt useissa televisio-ohjelmissa, ja hän on kysytty puhuja maailmalla.

Kansi: Emmi Kyytsönen

Saatavilla sidottuna.

Lähde Into Kustannus

spot_img