Avain: Tuska

Tuska 2023: In Flames, The Hu, Arch Enemy, Butcher Babies ja monta muuta lisätty ohjelmaan

Juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna 30.6.-2.7.2023 juhlittavan Tuska-festivaalin ohjelmaan on lisätty tukuittain raudanlujaa metalliosaamista.

Kristiina Wallin: Vaikeampaa on olla näkemättä unia

Kristiina Wallin on aikaisemmin julkaissut runokirjoja, ja runomaisuus näkyykin hänen esikoisromaanissaan Vaikeampaa on olla näkemättä unia. Kirjan kieli on kaunista ja kuvailevaa, eikä lukija ole aina aivan varma mikä on totta ja mikä minäkertojan kuvitelmaa.

Carcass, Kreator ja monia muita kovia Tuskan ohjelmaan

"Tulevan kesän festivaaliohjelma on laadittu nyt kolmeen kertaan ja uskon vakaasti, että se on tässä vuosien varrella hioutunut parhaaseen mahdolliseen muotoonsa. Olen tästä kattauksesta äärimmäisen ylpeä."
spot_img

Suositut

Punk-yhtye Crackwhore iskee jälleen – Uusi single ”War on Drugs”

Punk-yhtye Crackwhore on iskenyt jälleen, julkaisten kiistanalaisen ja aikaa kuvaavan singlen "War on Drugs". Nyt ja tässä on musiikkimaailman puhutteleva uutuus, joka ei jätä ketään kylmäksi.

Kuinka ihmissuhteet päihittävät some-feedien filtteröidyn maailman?

Oletko koskaan laulanut kuorossa? Yhteislaululla on taipumus herättää sisäinen pop-tähtesi, samalla antaen syvää tunnetta joukkoon kuulumisesta.

Tero Saarisen seuraava teos ja kehityshanke esittelyssä

Tero Saarisen uusi teos 'Study for Life' tulossa ensi-iltaan Kaija Saariahon musiikin tahdittamana. Tero Saarinen Company aloittaa myös uuden kehityshankkeen.

PETRI LAHTI: Hanoi Rocks päivä päivältä 1979-2024 (Readme.fi) 2024

Viime vuonna ilmestyi vastaava teos Hurriganesista ja varsin mielenkiintoinen sekin oli. Tämä on sitten vieläkin kiinnostavampi teos, koska Hanoin uraa tuli seurattua ekasta sinkusta ja Soundin Homo-Makkonen-otsikosta (1/1981) lähtien. Lehtileikkeitäkin on sen verran, että nämä suomalaiset, suurimmaksi osaksi tyhjänpäiväiset, mitä tässäkin on mainittu, ovat aika tuttuja.

PLASTIC TEARS: Motorhome

Herra jumala. Täytyy sanoa, että biisi on sellainen, että luulisi Andy Mccoyn olevan kateellinen. Plastic Tears tai lähinnä Miqu on kaikkia luonnonlakeja uhmaten jaksanut vetää Hanoi-Dogs D'amour-linjaa vuosikymmenet, ja vaikka on välillä itselläkin eräästä pikkuasiasta mennyt sukset ristiin joskus hamalla 90-luvulla, niin asiat sovittiin jossain Puntalan juomisillassa ajat sitten ja kyllä se niin on, että kyllä niitten toi nimi kannatti pitää. Syy on mielestäni selvä, tappiot voitoksi.