Atena: Aistivoimainen romaani venäläisyydestä ja suomalaisuudesta, kuinka ne elävät rinnan, mutta eivät liukene toisiinsa

Aiheeseen liittyvää

Viikon Kovin Biisi: VKB 08/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Viikon Kovin Biisi: VKB 07/25

Nämä kilpailijat kisaavat Viikon Kovimman Biisin tittelistä. Katso yksityiskohdat tästä.

Samuli Putro – Elämäni miehet (WSOY 2025)

Mies, jonka ympäriltä tuolit viedään on kirjoittanut kirjan miesten välisestä dynamiikasta ja omista henkisistä arvistaan.

LAURA FRIMAN & MIKKO MATTLAR: Kultaturbo – Suosikki-lehden tarina (Johnny Kniga) 2024

Kyllä se nyt niin vaan on, että suurin piirtein jokainen minun ikäluokastani ja nuoremmista ja vanhemmistakin on Suosikkia lukenut. Joskus löysin roskiksesta 60-luvun lopun ja 70-luvun alun hyväkuntoisia Suosikkeja ja nyt vähän harmittaa, että tuli ne vietyä antikvaarioon. Taisin olla siinä 10 v. ja vaikka Suosikki tuli kotiin, niin sitä osittain inhosi, eikä noin vanhoille numeroille ollut sitäkään vertaa käyttöä. Väärin, etenkin tämän kirjan perusteella ne vanhat numerot vasta loistavia (sanan voi käsittää miten haluaa) olivatkin keksittyine juttuineen ja mitä siellä nyt sitten olikaan.

Aikion single sukeltaa ihmiskohtaloihin elämän solmukohdissa

Suomirockin ytimeen vapaasukelluksia harrastava Aikio julkaisi tänään uuden singlen...

Jaa somessa

Varjele varjoani on venäläissyntyisen Anna Soudakovan upea romaani venäläisestä maahanmuuttajanaisesta ja hänen suomessa kasvaneesta tyttärestään pohtii tunnekartaston siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Anna Soudakovan toisessa romaanissa Varjele varjoani tarkastellaan äidin ja tyttären elämää Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin.

Varjele varjoani

Kirja alkaa 1980-luvun Leningradista, jossa nuori Vera rakastuu palavasti tulevaan puolisoonsa ja lapsensa tulevaan isään Georgiin. Yhteiskunnallinen tilanne käy muutamassa vuodessa raskaaksi, työt ja rahat vähenevät, elinpiiri kaventuu, ja pieni perhe alkaa harkita inkeriläisjuuriinsa tukeutuen muuttoa Suomeen.

Kun kolmihenkinen perhe muuttaa 1990-luvun alussa Turkuun ja asettuu kerrostalokolmioon Varissuolle, huomio siirtyy Veran tyttäreen Ninaan.

Suomalaiskoulun aloittava tytär oppii uuden kielen vanhempiaan nopeammin ja solahtaa ulkoisesti sujuvasti suomalaiskoulunsa arkeen ja tapoihin. Kuitenkin aikuistuva Nina, myöhemmin kahden lapsen äiti pohtii vuodesta toiseen paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Saako hän olla osa uuden kotimaansa arkea, osaako hän olla, haluaako hän olla? Miten hän voisi vaalia varjoja itsessään?

Anna Soudakova kirjoittaa hienovaraista, aistivoimaista kieltä kertoen samalla rohkeasti maahanmuuttajan osasta ja kantasuomalaisten suhtautumisesta muualta tuleviin.

Romaani näyttää sukupolvien välisen murroksen sekä naisten aseman muutoksen monessa aikatasossa: Veran inkeriläistaustainen äiti ei ymmärrä Suomeen muuttavaa tytärtään, vaikka seuraakin myöhemmin perässä.

Vera puolestaan pelkää ilmaista ajatuksiaan yhtä rohkeasti kuin hänen tyttärensä Nina. Ja romaanin lopussa Nina suree omien lastensa kasvua erilleen venäläisjuurista ja häpeää puhua venäjän kieltä julkisesti. Samaan aikaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan maalaa kauhistuttavia pilviä Ninan ja Veran arjen ylle.

Anna Soudakova

Varjele varjoani kutsuu pohtimaan varjojen merkitystä omassa elämässä ja tarkastelemaan tunnekartaston siirtymistä sukupolvelta toiselle. Samaan aikaan kun suku ja perhe ovat kirjan henkilöiden voimavara, suhteet rakkaisiin myös hiertävät ja satuttavat. Omien lasten syntymän myötä ylisukupolviset traumat saavat Ninan epäilemään itseään.

Pietarilaissyntyinen Anna Soudakova (s. 1983) muutti 8-vuotiaana Suomeen. Hän opettaa Vantaalla peruskoulussa suomen kieltä monikulttuurisille lapsille ja tapaa työssään paljon maahanmuuttajaperheitä.

Arvostetun, Helsingin Sanomien esikoispalkintoehdokkaaksi päässeen Mitä männyt näkevät -romaaninsa jälkeen häntä on pyydetty ahkerasti keskustelemaan venäläisyyteen liittyvistä asioista Suomen mediassa.

Lähde Atena

spot_img