ALI ALIKOSKI: Kesä Espalla (Docendo) 2023

Aiheeseen liittyvää

Nemi: Onni onnettomuudessa

Norjalaisen Lise Myhren piirtämän Nemi -sarjakuva-albumin lukeminen pitkän tauon jälkeen on todellakin kuin törmäisi vanhaan hyvään ystävään.

EDDIE & THE HOT RODS: Why Should I Care / A Million Miles Away (Hiljaiset Levyt HIKS-086) 7″ 2023

Eddie & co on tehnyt toisen sinkkunsa Hiljaisille Levyille. A-puoli on loistava, alunperin Pete The Meat & The Boysin biisi, joka on alunperin sen toimesta levytetty jo 1978, mutta julkaistiin vasta kuluvalla vuosituhannella.

TV SMITH: Generation Y (Hiljaiset Levyt HIKI-073) 2022

TV Smith on suomalaisille jo aika tuttu, ainakin tietyissä piireissä. Mieshän on keikkaillut täällä lukemattomia kertoja yksinään tai vaikkapa Punk Lurex OK:n kanssa, jonka kanssa teki myös EP:n.

Ahven-yhtyeen paluu

Toimitustamme lähestyi Ahven-yhtye, joka on tehnyt paluun 2021 noin viidentoista vuoden tauon jälkeen. Yhtyeen kokoonpano ja roolit ovat edelleen samat kuin ensimmäisen tulemisen (1999-2005) aikaan.

Jaa somessa

Tämän luin puoliksi duunissa. Joskus sattuu näitäkin päiviä, ettei juuri mitään tarvitse tehdä! Kun varaan näitä kirjoja, niin useasti ne tulevat sitten samaan aikaan, eli helppo päivä osui hyvin kohdalle. No, Lynyrd Skynyrd odottaa.

Tämähän on tällainen leppoisan herttainen, lyhyt päiväkirjamainen tarina 80-luvulta, lähinnä Keba-yhtyeen ajalta. Keba oli hyvä bändi ja siitä oli kiva lukea, kun vaikka bändistä kirjoitettiin paljon, ei siitä esim. netistä juurikaan tietoa löydy. Taisi tulla nähtyäkin muutamaan otteeseen. Parasta tässä oli se, että se sai muistelemaan tuota turhaan parjattua 80-lukua, joka ainakin itselle oli elämän parasta aikaa. Siis kaikki ekat festarit, ekat omat bändit ja levytykset, rakastumiset jne.

Laman turruttamalle (siis luonnollisesti en tarkoita yhtyettä) 90-luvulle tultaessa oli jo itsekin niin turtunut, ettei kaikki enää kiinnostanut samaan malliin. Mutta eihän kukaan saa noita ainakaan monelle ihania teinivuosiaan takaisin, vaikka ei koskaan aikuiseksi kasvaisikaan.

Kylläpäs sitä nyt herkistyttiin, mutta tuollainen fiilis tuli ja luultavasti monelle muullekin lapsuuttaan/nuoruuttaan 80-luvulla eläneelle. Kirja loppuukin sopivasti suurin piirtein Keban hajoamiseen, koska ei tuo Alin sooloura niin kauheasti ole iskenyt, vaikka samaan syssyyn siitäkin olisi voinut lukea. Ei tuo Lynyrd Skynyrdin musakaan mua kiinnosta oikeastaan yhtään, mutta yhtyeen tarina kylläkin, eli tuosta tuo kirja mukaan. Ja muutkin sitten herkistelemään tämän opuksen tahdissa!

-V. Vahtera

spot_img