Kitaraopettajaa etsimässä – Jakso 3 – Juhani Mistola

Aiheeseen liittyvää

Kansainvälinen tanssin päivä herättää Suomen eloon tanssin taian kautta

Kansainvälistä tanssin päivää juhlistetaan ympäri Suomea monipuolisilla esityksillä ja tapahtumilla.

PROBLEMS?: Singles 1978-1983 (Stupido Twins TWINLP278) 2024

Kyllähän kaikki nyt ainakin nuo A-puolen biisit ovat kuulleet. Neljä ensimmäistä biisiä on ainakin klassista suomipunkkia, Ei tää lama päähän käy, Häirikkö oon, Tapan aikaa ja Tahdomme tilaa. Tietty se viideskin eli suurin hittinsä Katupoikien laulu; sitä ei tosin oikein enää jaksa kuunnella, sitä kuuli silloin ilmestyessään jo koko ajan ja vieläkin ihan kiitettävästi.

TEOS 2024 -tapahtuma siirtyy toukokuulle ja laajentaa valokuvataiteeseen

TEOS 2024 esittelee yli tuhat nykytaideteosta Helsingissä ja laajentaa tarjontaansa valokuvataiteeseen. Tapahtuma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden taidekokoelman aloittamiseen tai sen laajentamiseen.

Monipuolista taidetta Helsingin juhlaviikoilla: Tanssia, klassikot ja basson voimaa

Monitaiteelliset Helsingin juhlaviikot esittelevät Akram Khanin tanssiteoksen ja Esa-Pekka Salosen johtaman sinfoniaorkesterin.

Arppa, Kaseva ja kirjafestarit – Tampere-talon ohjelmaa loppuvuodelle

Marras-joulukuun vaihteessa Tampere-talo täyttyy kirjallisuuden ja suomihittien ystävistä.

Jaa somessa

Rautalanka

Harvassa musiikinlajissa on niin vahvaa suomalaiskansallista kaikua, kuin rautalankamusiikissa. Se on mollivoittoista ja surumielistä, yksinkertaista ja tyylikästä instrumentaalimusiikkia, jossa paino on soittotekniikan sijaan melodioissa. Vaikka ensimmäinen sähkökitaravillitys ja rautalangan kultakausi elettiin lyhyesti Suomessa 60 -luvulla, yhä sen hiillokset jossain vielä kytevät. Nykypäivän nimistä ensimmäisenä mieleen tulee Esa Pulliainen tai Viikate, joiden soitossa rautalangan vaikutteet ovat selvästi kuuluvilla.

Onko rautalankakitara pelkästään vibrakammella ja nauhakaiulla höystetty soundi, jolla vanhoja kansansävelmiä soitetaan instrumentaalisovituksina vai onko se kenties jotain enemmän?

Tähän kysymykseen yritämme tänään löytää vastauksen.

Soittotunnilla varmentui, että kitaransoitto rautalankamusiikissa on melko yksinkertaista, mutta sitäkin tyylikkäämpää. Soundilla todellakin on suuri merkitys. Nauhakaiku (tape-delay), kappaleen tempoon sopivilla säädöillä, lienee tärkein efekti oikean soundin luomiseen, mutta myös kompressori, chorus ja tremolo puolustavat paikkaansa pedaalilaudassa. Soittotekniikassa suositaan sävelten liuttamista ja vibrakampea, bluesvenytysten sijaan. Sävelasteikoista suositaan luonnollista mollia.

Koska rautalanka on niin pelkistettyä, joutuu siinä oikeasti keskittymään äänen tuottamiseen ja melodian soittamiseen. Ei siis kannata mennä siitä missä aita on matalin. Se on makuasia, onko rautalankamusiikki hyvää vai huonoa, mutta se ei ainakaan ole niin helppoa kuin voisi kuvitella.

Lisätietoa soitonopettaja Juhani Mistolasta

Kitaransoiton opettaja Turku

Juhani Mistola on pitkänlinjan rokkari ja musiikkitieteen maisteri, joka TSL Turku yhdistyksen kitara- ja ukuleleopetuksen lisäksi antaa yksityistunteja soitonopetuksessa. Opettamisen lisäksi hän soittaa yhtyeissä kuten Luuvitonen ja Rendez-Vous. Yhteyden häneen saa puhelimen, sosiaalisen median ja pikaviestimien lisäksi vaikka hihasta vetämällä keikkojen yhteydessä.

– K. Kallio

spot_img
Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli